Lentojen etsimistä

Tila

inv

Joulutähti kukkii tähän aikaan vuodesta kaupunkiasunnon pihalla runsaana ja komeana, olisikohan kolmisen metriä korkea kaikkiaan? Kuvan olen ottanut parvekkeelta.

Teide on pilvien takana ja sateita luvassa: jokohan saamme lunta vuoren huipulle?

Eilinen päivä meni lähes kokonaan lentojen etsimisessä. Olen aikeissa matkustaa joulukuun alkupuolella Berliinin kautta Ouluun. Syy on sama kuin aiemminkin: lapseni, lapsenlapseni ja äitini, joita on tärkeää tavata. Lentojen hinnat ovat nousseet, mutta ahkeralla etsimisellä ja nopealla varaamisella löytyy myös omalle kukkarolle sopivia vaihtoehtoja.

Kumppani jää kotivahdiksi ja hänelle tulee sukua Suomesta käymään. Lentelyä siis edestakaisin. Meille se on helppoa ja vapaaehtoista.

Mutta entäpä niille, joiden on paettava olosuhteiden pakosta?
Pakolaisuutinen eilisaamulta:
Kuluvan vuoden tammikuun alusta marraskuun puoleenväliin Kanariansaarille on saapunut 14 875 pakolaista Afrikasta. Nämä tulijat ovat saapuneet 333 pateralla, veneellä. Kuinka paljon on jäänyt välille?
Viime yönä Gran Canarialle pelastettiin yksi vene, josta löytyi vain yksi eloonjäänyt. Surullista.

Täydenkuun aika

Tila

llu

Vaaleanpunainen aamuhetki oli taas kuvattava. Väri viivähtää taivaalla korkeintaan minuutin auringon noustessa vuorten takaa. Oli myös täsikuuu ja sain sen taas kerran istahtamaan pylvään päähän. Sekin viipyi vain hetken.

Puertossa on vietetty kesäkarnevaaleja. Tänään klo 17 kulkee coso, pääkulkue, kaupungin kaduilla. Nämä ovat kuitenkin enemmän ”turistikarnevaalit”, ne oikeat ovat alkuvuodesta 40 päivää ennen pääsiäistä. Jos karnevaaleille menemme – alkuun ne olivat ihmeellistä nähtävää – niin ainoa oikea aika on alkuvuodesta.

Ikiuutisissa (24h) – viikonloppuna ei tv näytä Kanarian uutisia – on pääasiana edelleen kuninkaallisasiat, jotka eivät minua kiinnosta.
Espanjan mantereelle ja Baleaareille Mallorcalle on saapunut perjantaista lähtien 600 pakolaista patera-veneillä. Veneitä on tullut Mallorcan lisäksi Almeriaan, Murciaan ja Alicanteen.

Pakolaisia, kotiuttamisia ja luonnonsuojelua

Tila

pi

Puertossa Calle Mequinezille on maalattu uusi muraali. Se oli tekeillä noin viikko sitten ja eilen jo valmis. Monta komeaa muraalia löytyy La Ranillalta ja ympäristöstä, lieneekö niitä jo kymmenkunta?

Lintu, joka on kuvassa, on turkinkyyhky. Tämän pienikokoisen kyyhkyn tunnistaa sinisestä ”kauluksesta”. Opin asian viikonloppuna. Muitakin kyyhkyjä täällä on, mutta niistä toiste.

Espanja on tuonut tähän mennessä kuusi lentoa pakolaisia/kotiutettavia Afganistanista.
Fuerteventuralle ja Lanzarotelle sekä El Hierrolle on viikonlopun aikana saapunut taas venepakolaisia Afrikan maista; kalastusaluksista on huomattu tulijat ja hälytetty apua.

Turistejakin on tullut lisää saarille. Parantuva koronatilanne suosii turismin lisääntymistä ja ennustetaan, että lokakuu olisi jo hyvä turistikuukausi.

Luonnonsuojelijat ovat nyt huolissaan charcoista, luonnon muovaamista altaista meren rannalla. Niihin on muodostunut oma kasvi- ja eliömaailmansa, joka ihmisten toimesta on uhattuna. Niinpä osa charcoista ollaan aikeissa rauhoittaa. Charcot ovat suosittuja suojaisia uimapaikkoja, mutta esim. aurinkovoiteiden jäämät ja muut ihmisen jättämät vierasaineet tuhoavat alkuperäistä ekosysteemiä. – Kivien kasaaminen kummeleiksi kiellettiin jo aiemmin.

Kannatan kyllä luonnonsuojelua ja pakolaisten ja muiden hädänalaisten auttamista, mutta miten vielä saisi tätä koko maapalloa suojeltua viruksilta/ilmastonmuutokselta/konflikteilta eri maiden välillä? Tuntuu suurilta ja ehkä mahdottomilta tehtäviltä. Onneksi nämä asiat voi osittain jättää nuoremmille. Me pelastimme maailmaa jo 60- ja 70- luvuilla. Silloin se tuntui helpommalta, selkeämmältä – vaikka emme onnistuneet silloinkaan.

Päivän refrán: ”De mal maestro no sale discípulo diestro” – ’Huonolta opettajalta ei saada oikeanlaista oppilasta/opetuslasta’.