Paluumatka

Tila

paluu

Viime yönä palasimme Teneriffalle. Laivakyyti, silloin kun on hytti, on miellyttävä matkustustapa ainakin näin pitkällä matkalla. Lähdimme Huelvan satamasta lauantaina puolenpäivän jälkeen, hieman myöhässä aikataulusta. Liput hyttipaikoin sisältävät myös ateriat kolmesti päivässä: aamiainen, lounas ja päivällinen. Meillä tähän puolentoista vuorokauden matkaan kuului viisi ateriaa. Ruoka oli hyvää, monipuolista ja aina on vaihtoehtoja.
Tällä matkalla laivalla ei ollut tungokseen asti matkustajia ja kontteja ja rekkoja vähemmän kuin aiemmin, mikä heijastelee ilmeisesti maailman konttipulaa.
Laiva kulki Lanzaroten ja Gran Canarian satamien kautta Teneriffalle, jonne saavuimme klo 2 yöllä.
Kokemuksena suosittelen kyllä kaikille tätä laivamatkaa! Rauhallista ja mukavaa matkustamista eikä mitään ruotsin- tai tallinnanlaivojen hulinaa.

Viikonloppuna on tullut 500 pakolaista saarille veneillä Afrikasta, kahdeksan heistä on löytynyt henkensä menettäneinä.

La Palman tulivuori osoittaa vulkanologien mukaan jo sammumisen merkkejä.

Koronatilanne on siinä mielessä ennallaan, että Fuerteventura jatkaa faasissa 2 (keltaisella) ja muut saaret ovat edelleen faasissa 1 (vihreällä).

P.S. Laiva kulki tasaisesti, ei ollut suuria aaltoja.
Alus oli Armaksen Volcan de Tinamar, 175 metriä pitkä, nopeus 30 solmua (55km/h). Matkustajia mahtuu 1500, autoja 600 ja rekkoja 117.

Loppumatka

Tila

pa

Paluu Teneriffalle sisälsi hieman mutkia matkassa, tai ainakin odottelua. Kone Barcelonasta lähti neljä tuntia myöhässä! Miksi? No tuhkapilvi La Palmalta sattui tulemaan Tenerife Norten ylle juuri paluupäivänäni. Aiemminkin päivällä Vuelingin kone oli joutunut laskeutumaan etelän kentälle.

Koneeseen päästyämme kapteeni ilmoitti, että emme pääse laskeutumaan pohjoisen kentälle, vaan yritämme etelään, mutta jos sinnekään ei pääse, voimme joutua laskeutumaan Las Palmasiin tai jopa Lanzarotelle tai Fuerteventuralle. Onneksi tuulet matkan aikana kääntyivät sen verran, että noin puoli kolmelta aamuyöllä laskeuduimme Reina Sofialle.

Nyt kotona taas!
Väsy ja pieni yskä ja kurkkukipu. Soitin varalta Kanarian koronainfoon, sieltä ottavat yhteyttä testin merkeissä. Parempi varmistaa ja toivoa ettei olisi korona.

Paluumatkalla osa1

Tila

uusi

Paluumatka alkoi Oulusta – kyynelsilmin, sillä pieni rakas sanoi, että mummoa tulee ikävä!
Lensin Norran melko täydellä koneella Helsinkiin. Matka meni muuten hyvin, mutta pikkukone vaappuu laskeutumisessa paljon isoa konetta enemmän. En pelkää lentämistä, mutta ilmakuopat tai pilvikerroksen ravistelut eivät tunnu mukavilta.
Helsingissä yövyin lentokentän Scandicissa, joka on kävelymatkan päässä terminaalista. Aamulla piti olla kentällä jo klo 4.30, siitä KLM lähetti viestin. Nyt boarding passeja ei saanut ollenkaan automaatista, vaan ne oli jonotettava tiskiltä. Niinpä seisoin muiden mukana klo 4.30-5.30 jonossa. Ei niin miellyttävää aamuyöstä! Ihmisiä oli paljon liikkellä, maskeilla kylläkin, mutta turvavälit olivat vähän niin ja näin.
Lähtiessä passin lisäksi kysyttiin vain SpTH:n QR-koodi.

KLM lennätti sitten Amsterdamiin ja tarjosi välipalaa. Koneessa oli vapaita paikkoja. Tunnin ja vartin vaihtoaika Amsterdamissa riitti hyvin. Jatko oli Malagaan, se kone oli tupaten täynnä. Maskia täytyi tietysti pitää koko ajan. Uutta oli, että kuulutettiin siitä, että kontakteja ja kommunikaatiota muiden matkustajien kanssa täytyy välttää. Sopii minulle. Minä en ole se, joka koneessa alkaa keskustella tuntemattoman vierustoverin kanssa. Ei, olen yleensäkin mieluummin omassa rauhassa ja omissa ajatuksissani.

Malagassa tullessa kysyttiin vain QR-koodi, jonka sai kännystä helposti näytettyä: ei jonotuksia.

Yövyn (taas) lentokenttähotellissa, Holiday Inn Express Malaga Aeropuertossa, joka on tuttu paikka viime kesän matkalta.

Huomenna suunnitelmissa on lentää kotiin Teneriffalle, vihdoinkin.

Paluumatka

Tila

paluu

Paluumatka
Näkemiin taas Suomi! Palasin Teneriffan kotiin pidemmän kaavan kautta. Ensin Oulusta Helsinkiin Finnairilla, muut koneet eivät tuota väliä vieläkään lennä. Aikataulujen yhteensopimattomuuden takia olin sitten yön Helsinki-Vantaalla terminaalin pohjakerroksessa sijaitsevassa GLO-hotellissa, joka oli muuten hyvä, siisti ja sen palvelu oli ystävällistä, mutta yksi vika siinä oli: ikkunattomat huoneet! Minua ahdisti se, ettei nähnyt ulos. Peilejä oli seinillä, se auttoi vähän.

Lensin sitten KLM:n koneella ensin Amsterdamiin, jossa pikavaihdoin tunnissa konetta. Hyvin ehti. Maskin kanssa kiirehtiminen pitkillä terminaalikäytävillä on hieman hankalaa, mutta onnistuu. Toisella KLM:n koneella jatkoin sitten Malagaan. Vihje: Koneessa kannattaa laittaa istuimen yläpuolella oleva tuuletus täysille kohti omaa nenää, silloin hengittäminen maskin kautta sujuu kohtalaisen helposti.

Yksi asia ihmetytti lennolla: muutama matkustaja (kiinalainen, jos tällainen ilmaus kansallisuudesta nykyään sallitaan) oli pukeutunut paitsi maskiin, visiiriin ja kertakäyttöhanskoihin, niin lisäksi heillä oli yllään valkoinen kertakäyttöhaalari kaiken yllä, myös kenkien päällä. Tämäkö on meidänkin tulevaisuudenkuvamme?

Espanjaan tullessa on täytettävä joko sähköisesti tai paperille terveyskysely. Tein sen netissä ennen lentoa ja Malagassa näytin vain saamani QR-koodin virkailijalle, helppoa.

Malagassa jouduin taas yöpymään, vaikka oikeastaan lepo lentojen välillä on ihan hyväksi. Majoituin Holiday Inn Express Aertopuerto Malaga -hotellissa, se oli hyvä kokemus ilmastointeineen ja aamiaisineen. Turvamääräyksiä noudatettiin hyvin. Maskit oli kaikilla kaikkialla, paitsi huoneessa. Desinfektioainetta oli hyvin saatavilla yleisissä tiloissa. Hissiin sai mennä vain yksin/oman seurueen kanssa. Turvavälit oli merkattu lattiaan. Aamiainen annettiin paperikassissa.

Olin tilannut kenttäkuljetukset erään taksifirman kautta. Se kannattaa, on edullinen ja sovitusti paikalla, ennalta maksettu. Samanlaisia kokemuksia minulla on aiemmiltakin reissuilta.

Malagasta Tenerife Nortelle Vuelingin kone oli tupaten täynnä.
Ainakin vielä olen terve, oireeton. Toivottavasti vältin koronan tällä reissulla: lähipäivät näyttänevät.

Kaikki siis hyvin; oli ihanaa palata Teneriffalle.

Pientä lapsenlasta on silti jo ikävä.❤️

Ajelua

Tila

vue

Faasissa 1 on sallittua ajella autolla omassa provinssissa. Meidän provinssimme on Santa Cruz de Tenerife, joten saisimme ajella koko saarella. Teimme kuitenkin aluksi vain pienen kierroksen, sekin oli vaihtelua kahden kuukauden karanteenielämän jälkeen. Ajelimme Puertosta Punta Bravan, Los Realejoksen, La Luzin ja La Veran kautta Orotavaan.

Nyt saarelle saapuville on määrätty 14 vrk karanteeni. Muutama lento mantereelta toimii ja saarten välistä liikennettä on lisätty. Matkustajat lienevät kotiinsa palaavia tai työmatkalaisia, vapaa-ajan matkustus ei vielä ole sallittua.

Kotiinpaluu

Tila

vu

Sydäntä lämmittävän mummoiluviikon jälkeen palasin kotiin Teneriffalle reittiä Oulu – Helsinki – Copenhagen – Tenerife Sur. Paluu oli lokoisaa, sillä Teneriffan kone oli puolityhjä ja sain koko kolmen penkin rivin omaan käyttööni.

Minulle oli sillä aikaa tullut kaksi kirjettä: yksi, jossa kerrottiin, että minulla on äänioikeus Eurovaaleissa Suomessa ja toinen, jossa sanottiin, että minulla ei ole äänioikeutta Suomessa Eurovaaleissa. Mitenkähän on?

Olen aikoinaan käynyt Puerton ayuntamientossa täyttämässä lappusen äänestyshalustani Teneriffalla sekä paikallis- että Eurovaaleissa. Kerran olen täällä kunnallisvaaleissa äänestänytkin.

Homma toimi siis Puertossa. Mutta Orotavan kaupungintalolla eivät, kuten aiemmin kirjoitin, ottaneet mitään kantaa asiaan. Täytynee käydä siellä uudestaan: myöskään kadunkunnostus- ja rottienkarkoitusanomukseni eivät ole johtaneet toimenpiteisiin kaupungin taholta. Uusi käynti siis ja uudet valitukset!

Puerto

Tila

ten

Vihdoinkin kotona. Kun saavun Teneriffalle, tunnen saapuvani kotiin, jostakin syystä!
Suomeen mennessäni en tunne samanlaista. Miksiköhän?

Muutin kesäasukkaaksi Puerto de la Cruziin. Talviasunto ”maalla” ja kesäasunto kaupungissa, minulle sopii niin. Orotavassakin käyn, säännöllisesti, ja edelleen Securitas ja jardinero vartioivat siellä.

Puertossa on pilvistä ja jopa hieman viileää. Ranskassa ja Espanjassa oli aurinkoa ja hellettä. Kummallinen talvi ja kevät tänä vuonna, täällä on satanut enemmän kuin koskaan minun aikanani (reilut kahdeksan vuotta).

Ida y vuelta

Tila

ietv

Lähtö- ja paluukuvat iki-ihanasta Teidestä. Vieläkin Teide-näkymä sykähdyttää sydäntä, kun sen koneen ikkunasta huomaa. Koti on silloin lähellä.

Mitä sain viikon matkasta NYC:n Manhattanille?

Miinukset: Jet lagin sain, kyllä, vieläkin väsyttää. Ihmisvilinä, autojen jatkuva virta, ihmisen käsityskykyä suuremmat pilvenpiirtäjät, melu, jonot, hienostokaupunginosat, ongelmainen hintapolitiikka (koskaan ei tiedä minkään hintaa, lisäksi tulevat verot ja tipit), kalliit hinnat, miljoonakaupungin käsittämätön koko…Kaikki ne veivät voimia.

Plussat: Voimaa antavia olivat poikani ja hänen nuorikkonsa vihkiminen, mikä ihana ja erilainen kokemus se olikaan! Viikko omien (poikani ja tyttäreni) sekä ”uusien” perheenjäsenten (miniä, hänen sisarensa ja äitinsä) kanssa oli antoisa ja mukava. Helpottavaa oli myös se, että nyt aikuiset lapset johtivat meitä äitejä, tiesivät, minne mennään ja mitä tehdään. Musikaalikokemus Broadwaylla oli upea, mieleenpainuva. Manhattan Skylinen valojen syttyminen, sitäkään ei voi unohtaa.

Paljon jäi näkemättä ja kokematta, viikossa ei ehtinyt. Jos vielä joskus matka suuntaa USA:han, tietääpä jo, mitä vielä haluaisi nähdä.

Mielenkiintoista oli myös nykyhallinnon kritiikin näkyminen. Taksikuski kertoi, että ajat ovat menneet huonommaksi ja että Obamaa on ikävä.
Tässä kuvat siitä, miten nykymenoa kritisoidaan rintanapeilla, jota myydään mm. Central Parkissa ja Brooklyn Bridge Parkissa:

cr

Vuelta

Tila

vu

Lentokenttäpäivitys, taas. Odottelen Norwegianin lentoa Lontoon kautta Tenerife Surille. Pääsin, yllättäen, näkemään lentoaseman uuden vasta avatun siiven, josta lähtevät lennot Kauko-Itään ja muualle Euroopan ulkopuolelle, mutta näköjään myös mm. Lontooseen. Ylimääräinen passintarkastuskin suoritettiin tänne uuteen siipeen tullessa.

Paluu

Tila

pal

Puoleltapäivin lähdimme Kemistä ajelemaan kohti etelää sen jälkeen kun olimme hoitaneet muutamia asioita äidilleni. Välillä satoi, rankastikin, mutta ilman suurempia kommelluksia – pieniä oli 🙂 – pääsimme Etelä-Suomeen.
Huomenna palaan taas Teneriffalle: yhtä matkustamista edestakaisin on ollut tämä kesä, eikä loppua vielä näy (siis matkustamiselle).