Talvipakolaiseksi Teneriffalle ja muita matkoja IV

Heräsin aamulla puoli kuudelta voimakkaaseen sateen ropinaan. Vihdoinkin luonto saa kaipaamaansa vettä! Sadetta kesti kuitenkin vain pari tuntia, heikentyen, ja iltapäivällä oli jo aurinkoista ja lämmintä. Lähipäivinä pieniä sateita voi olla odotettavissa vielä, lienevätkö Dana -myrskyn häntiä?

*************************

Aamuyöllä Teidellä, Pico Viejon puolella on mitattu maankuoren järinää, ei voimakasta, mutta monessa kohdin, noin 500:ssa eri mittauspisteessä. Tuo vulkaaninen toiminta kerrottiin havaitun 8-10 km syvyydessä. Tämä on tavanomaista vuoren elämistä, eikä mitään vaaraa tai hätää täällä ole. Tarkoilla mittauslaitteilla geologit seuraavat tilannetta.

******************

Jos jotkut eivät tiedä, missä Kanariansaaret ja siten myös Teneriffa sijaitsevat, kannattaa tarkistaa kartasta eikä soitella täällä oleville huolestuneena, jos Espanjassa – siis mantereella – on ollut myrsky tai rankkasateita. Olemme kaukana manner-Espanjasta! Malagasta Teneriffalle on matkaa noin 1400km.

Eikä varsinkaan iltalehtien klikkiotsikoita kannata uskoa!

Eilinen ajelu kohdistui Valle de Guerraan, jonka näköalapaikalta kuvat ovat. Tasankoisella alueella, mikä on harvinaista täällä, harjoitetaan maanviljelystä.

Valle de Guerra kuuluu La Lagunan municipioon.

Alkujaan, ennen espanjalaisia valloittajia, laakso oli guanchien asuttama. Arkeologiset löydöt ovat vahvistaneet tämän. Laaksossa ei, vaikka nimestä voisi päätellä, ole käyty suuria taisteluita, vaan nimi juontuu parin konkistadorin sukunimestä.

************

Mantereella, etenkin Malagan seudulla kärsitään edelleen voimakkaista tulvista sateiden jälkeen. Sateet ovat olleet voimakkaita myös Valenciassa ja Tarragonassa. Pelastustöitä jatketaan ja kadonneita etsitään vielä.

Eilen ajeltiin vuokratulla autolla saarikierros. Ylä-Icodinsta kuvassa on veistos Él Ultimo Guache – viimeinen guanchi, joka ei halunnut antautua valloittajille, vaan hyppäsi rotkoon. Icod El Altosta ajoimme Santiago del Teiden ja Cristianoksen kautta Tf-1:stä takaisin kotiin. Santiago del Teidessä olivat tietyöt lähes ennallaan, anillo saaren ympäri odottaa siis valmistumistaan. Cristianos ja koko etelän oli kuivaa ja karua, eikä se innosta minua edes kuvia ottamaan.

Meillä sää oli aurinkoista ja hieman tuulista.

Missä on TF-1:llä se huoltoasema, jonka veikkauspisteestä saa loteria de navidadista joka vuosi paljon voittoja? Se jäi vielä löytymättä, mutta seuraavalla kerralla on aikomus ostaa arpa sieltä.

Mantereeen tulvat vesisateen jälkeen jatkuvat edelleen.

Gripe oli sitkeää laatua, vaati osaltani antibioottihoidon, joka sitten ei sopinutkaan. Nyt vointi on jo parempi ja tänään on suunnitelmissa lähteä suomalaisen isänpäivän kunniaksi ulos syömään.

Kanarian tv:ssä käsitellään nyt parhaillaan tulevan vuoden budjettia.

Onnea kaikille suomalaista isänpäivää viettäville! – Oma isäni olisi täyttänyt tänä vuonna jo 101-vuotta, mutta jo kolmisenkymmentä vuotta sitten hän ”palasi osaksi maapalloa”. Tämä on selitys, jonka olen antanut kuolemasta sekä aikoinaan lapsilleni ja sittemmin lapsenlapselle: Ihminen on kehittynyt evoluution tuloksena ja kuoltuaan palaa takaisin luonnon kiertokulkuun. Tuhkasta tai haudalle voi kasvaa kasvi, kukka tai puu ja niin elämä jatkuu…ja tietysti geeneissä myös tulevissa sukupolvissa.

Pohjois-Teneriffan luonnon ihmeitä: vasemmalla kuvassa kukka, joka alkoi eilen kukkia, vaikka kaikki kesälomani ajat se oli täysin ilman vettä ja koko kasvi kuihtui vaaleanruskeaksi. Saatuaan vettä nyt pari viikkoa, lehdet alkoivat vihertää ja nyt ilmestyi ensimmäinen kukka.
Pihan joulutähti alkaa myös kukkia, yleensä se tapahtuu marraskuussa.

Meillä oli parina päivänä kovia sateita ja se on elvyttänyt luontoa.

Olemme olleet gripessä ja vuoteenomana: kuumetta, yskää, nuhaa. Noin kolme päivää on mennyt kotioloissa. Nykyiselle kumppanille on vastikään rokotettu sekä covid-tehoste että influenssa, minulle ei kumpaakaan, mutta silti tauti tuli molemmille. Lienee joku muu virus. No, toipumassa ollaan, toivottavasti.

****************

Valenciassa on ollut rankkasateita, vahinkoja on tapahtunut, 92 ihmistä on menettänyt tulvien seurauksena henkensä ja omaisuusvahingot ovat suuria. Mantereella on julistettu kolmen vuorokauden suruaika tämän luonnonkatastrofin takia.

Kävimme tänään La Lagunassa Museo de La Ciencia y El Cosmosissa.

Museo on mukava käyntikohde, lastenkin mieleen, mutta kaikenikäisille se on kiinnostava. Avaruustietoa ja fysikaalisia ilmiöitä käsitellään havainnollisesti ja monessa laitteessa saa nappia painamalla tapahtumaan asioita, joille on myös selitys ohessa.

Alarivissä on kuva Juri Gagarinista, tuosta kuulusta ensimmäisestä avaruudessa käyneestä kosmonautista, jonka minäkin olen tavannut pienenä tyttönä Kemissä. Gagarin kiersi Suomessa monilla eri paikkakunnilla vuonna -61.

Museossa on myös planetaario, jonka näytöksessä tänään keskityttiin avaruutta enemmän maapallon tilanteeseen, napajäätiköiden sulamiseen, hiilidioksidipäästöihin ja siis ilmastonmuutokseen. Ajankohtaisia asioita.

Museoon pääsee helposti Santa Cruzista tai La Lagunasta tranvialla, jonka pysäkki on museon kohdalla. Pääsymaksusta saa alennuksen residencialla.

Tällä viikolla vietetään jokavuotista Puerto de la Cruz en flor -tapahtumaa, jonka osana ovat kaupunkia koristelevat kukka-asetelmat. Tänään niitä löytyi vähän ja ne olivat pienempiä ja huomaamattomampaa kuin aiempina vuosina. Ovatko rahat olleet vähissä, vai onko tapahtuman ensimmäinen päivä vielä vaisu? Täytyy käydä toinen katselukierros loppuviikosta.

*******************

Eilen Teneriffan etelässä sekä muilla saarilla ja mantereellakin suurissa kaupungeissa (Madrid, Barcelona, Valencia) on ollut mielenosoituksia liikaturismia vastaan. Kaupunkeja, hotelleja ja rantoja on vuosikymmeniä rakennettu turismin ehdoilla ja nyt sen tien pää on näkyvissä. ”Canarias tiene limite” on julistettu mielenosoituksissa.

Ongelmaksi on muodostunut se, että asuntojen hinnat ovat nousseet paikallisten tavoittamattomiin. Hotelleja on rakennettu rannoille niin, että ainutlaatuinen luonto on vaarassa. Saastuminen uhkaa tai on jo totta esim. Teneriffalla Punta Bravassa ja Playa Jardinilla.

Neljä kymmenestä työntekijästä saarilla on turismin palveluksessa, mutta monet niin pienillä palkoilla, etteivät rahat riitä kasvaneisiin asumiskustannuksiin. Hotelliketjujen omistajista useat asuvat/oleskelevat voittorahojensa kanssa ihan muualla, mantereella tai muissa maissa.

Maaltapako on täälläkin totta. Nuoret eivät enää halua viljelijöiksi tai vuohipaimeniksi.

Loma-asuntotoiminta – viviendas vacacionales – vievät myös asuntoja paikallisten käytöstä.

”Invasion no viene en pateras pero en avion” oli yksi mielenosoitusten tunnuksista: maahantunkeutuminen ei tapahdu pateroilla (Afrikasta tulleet pakolaisveneet) vaan lentokoneilla.

Turismia sinänsä ei vastusteta, koska se on täällä tärkeä elinkeino. Mutta kaikella on rajansa. Turismille on kehiteltävä uusi malli, joka ei kuluta ympäristöä eikä riistä paikallisten elintilaa ja olosuhteita, vaan antaa kaikille mahdollisuuden elää ja tulla toimeen. Siinäpä on maan ja autonomioiden hallinnolle tehtävää, sillä turismista ja sen ehdoilla on eletty täällä jo yli 50 vuotta!

Kuvissa on kaloja ja mereneläviä Santa Cruziin kauppahallista (Mercado Nuestra Señora de Africa), joka sijaitsee kivenheiton eli lyhyen kävelymatkan päässä Intercambiadorilta, kaupungin linja-autoasemalta.

Ylhäällä vasemmalla kalakauppias näyttää chicharroa, kaupungin ”nimikkokalaa”, joka on kuvattuna myös vasemman alanurkan veistoksessa, joka löytyy Plaza del Príncipen nurkilta.

Nimi juontaa juurensa siitä, että muinoin kalastajat saivat saaliikseen erityisesti tätä kalaa ja se muodosti merkittävän osan kaupungin vähävaraisten kalastajien ruokavaliosta. ”Hienompi väki” La Lagunasta alkoi kutsua santacruzilaisia kalan mukaan chicharreroiksi.

Vaikka kalaa ei ole arvostettu, se on ravintoarvoltaan lohen ja sardiinin kaltainen sisältäen runsaasti omega-3-rasvahappoja.

Myöhemmin chicharreroiksi alettiin kutsua kaikkia saaren asukkaita.
Minullekin kävi niin, että olin päivänä muutamana hoitamassa asioitani virastossa, jossa kerroin asuneena saarella jo 15 vuotta. ”Oletkin sitten jo chicharrera”, tuumi virkailija. Kohteliaisuutena sen tietysti otin.