Puerto syyskuu

Tila

cr

Tein ”turistikävelyn” Puertossa, kolme tuntia ja noin 7 kilometriä, kävellen mutkitellen kaupungin halki lännestä itään. Mitään turistikohteita saatikka ihmisiä en kuvannut, vaikkakin talviasukkaitakin on jo kaupunkiin saapunut.

Muistelin, nostalgiamielellä, saapumistani kaupunkiin kymmenen vuotta sitten syyskuussa. Paljon on muuttunut, mutta onneksi osa myös säilynyt, kuten merivesialtaat, Belair, Martianezin ranta puineen – kuvan traakkipuukolmikon olen aikoinaan myös maalannut. Moni myymälä ja kahvila on lopettanut ja uusi aloittanut. Meri, tuo ihana ja ihmisen mittakaavassa ikuinen, onneksi on säilynyt ennallaan.

Pakkailen taas matkalaukkua – monennenkohan kerran – loppuviikolla matkani käy Berliiniin ja sitten viikoksi Suomeen. Mummoilujuttuja, tietysti. 🙂

Aika kuluu

Tila

aika

Aika kuluu täällä Teneriffalla turhan nopeasti. Päivät, viikot, kuukaudet, vuodetkin. Minulla on siihen oma teoria, joka ei kestäne tieteellistä tarkastelua. 🙂

Teoriani on tämä: Sijaintimme on täällä melko lähellä maapallon keskikohtaa, päiväntasaajaa (ecuador). Kun pallo pyörähtää itsensä ympäri vuorokaudessa, matka, jonka Teneriffamme kulkee on paljon pidempi kuin se lähempänä pohjoisnapaa sijaitsevan Suomen pyörähtämä matka. Tästä johtuen aika kulkee täällä päiväntasaajan seudussa nopeammin.
Aika ja nopeus ovat, tieteellisestikin, suhteessa toisiinsa.

Tänään matkanteko täällä oli kuitenkin hidasta. Jouduimme aamuruuhkaan moottoritiellä, matelemalla etenimme. Sitten veimme auton pikahuoltoon (servicio rapido) ja jarrupalojen vaihdossa meni aikaa neljä tuntia!

Alakuvassa aurinko laskee La Palman saaren taakse.
Hyvää viikonloppua!