Castillo San Felipe

Tila

Castillo San Felipellä avautui eilen taidenäyttely, jonka kävimme ystäväni kanssa katsomassa. Näyttely kestää kesäkuun loppuun, ja jos digi+sekatekniikkataide kiinnostaa, työt ovat nähtävillä aamu- ja iltapäivästä, siestan aikaan kiinni. Työt ovat yhden taiteilijan, Ciara B:n tuotoksia. Enimmäkseen työt olivat kauniiden nuorten naisten kasvoja ja niihin oli liitetty jotakin pieniä guanchisymboleita tai luonnon elementtejä mukaan. Tämä taide jätti kylmäksi, ei herättänyt ajatuksia. Jäin vain miettimään, meneekö taidekin siihen suuntaan tulevaisuudessa, että tekoäly luo alun ja taiteilija lisää teokseen jotakin?

Playa Jardinin ranta on edelleen eristettynä nauhalla saasteiden takia, mutta jotkut uskalikot näyttivät kahlailevan vedessä.

Tänään on Santa Cruzissa sotaharjoitus- tai näytöspäivä paraateineen. Myös kalustoa esitellään. Toivottavasti tällä kertaa hävittäjät eivät lennä Puerton yli, sillä viimeksi se kuulosti pelottavalta.

Puertossa

Tila

Puertossa taas, aamukävelyllä. Kaikki lähes ennallaan, sää miellyttävän puolipilvinen ja lämmin.

Uusi suunnitelma kaupungin kasvojen pesemiseksi on vanhan linja-autoaseman uudistaminen. Suunnitelmassa vanha puretaan ja sen paikalle pystytetään uudisrakennus, jossa on paitsi paljon parkkitilaa, mistä kaupungissa on puutetta, myös liiketilaa ja harrastetiloja kaupunkilaisille. Hyvä ja kannatettava suunnitelma on, mutta täkäläiset aikataulut tietäen mietityttää se, kuinka kauan muutoksia saa odottaa. Vuosia, ehkä.

Uimarantaongelma on ennallaan, Playa Jardinilla jatkuu uintikielto. San Telmolla uinti on sallittua ja eilen rannalla oli keltainen lippu.

Meillä on lämmintä, yöllä noin 20˚ ja päivällä,enemmän.

Vuelta

Tila

Paluumatka Teneriffalle alkoi Kemi-Tornion pieneltä kentältä, josta olen ehkä vain pari kertaa aikaisemmin lentänyt. Kiireinen aikatauluni johtuu siitä, että minulla on sovittuja aikoja Teneriffalla.

Finnairin pieni kone lensi puolitoista tuntia Helsinkiin. Siellä yövyin terminaalihotellissa, joka on kellarikerroksessa ja ilman ikkunoita. Olen yöpynyt siellä kerran aiemminkin, enkä suosittee. Hotelli oli vaikea löytää nyt remonttien jälkeen ja sinne oli mutkikas käytävä, uuvuttavaa raahata laukkua – ylioppilaslakki oli toisessa kassissa.

Nukuin muutaman tunnin unet, sillä Norwegian lähti jo puoli seitsemältä aamulla ja portille suositellaan tulemaan ajoissa, pari tuntia aiemmin turvatarkastuksineen. Helsinki-Vantaan turvatarkastus on paras! Ei mitään laukusta ulos otettavaa.

Norjalainen lensi vakaasti ja aikataulun mukaisesti Malagaan, jossa jouduin odottamaan alkuiltaan saakkaa. Otin taas paikan loungesta, sillä paitsi että hintaan kuuluu ruokaa ja juomaa, on helpottavaa oleskella lepotuolissa, jossa pääsee lähes makuuasentoon. Lepotuoliosasto on tilavan loungen nurkassa.

Vuelingilla lensin Teneriffalle. Yhtiö kannattaa FC Barcelonaa mainoksista päätellen. Espanjalaiset ja Kanariot ovat, kuten tiedämme, urheiluhulluja!

Tenerife Nortelta tulin Titsalla 30 Puertoon. Olin kovin uupunut viikon matkustusrumban jälkeen. Kotona on hyvä levätä matkaväsyt. Ja Teneriffalle saapuessa tuli taas se hyvä kotiintulo-olo!

********************

Kanarian aamutv:ssä RTVC.es tänään 4.6. kerrottiin yliopistojen pääsykokeiden olevan käynnissä

Toinen pääuutinen oli lakihanke siitä, ettei asuntoja enää myytäisi ulkomaalaisille, sellaisille investoijille, jotka eivät asu pysyvästi saarella.

Riemuylioppilastapaaminen

Tila

Vietimme eilen riemuylioppilasjuhlaa, me samasta koulusta 1975 kirjoittaneet. Osallistuimme ensin uusien ylioppilaiden juhlaan, siellä meille ”riemullisille” oli varattu omat paikat lähes eturivistä. Minun koulustani (entinen Suensaaren lukio) meitä oli paikalla neljä henkilöä, Putaan lukiosta, maan puolelta, osallistujia oli 20. Selityksenä muille kuin torniolaisille: Suensaari, keskikaupunki, on Tornionjoen saaressa, toinen lukio taas sijaitsee joen itäpuolella.

Uusia ylioppilaita oli paljon. Seremonia oli perinteinen, puheita ja musiikkia, lakkien ja todistusten sekä stipendien jako, gaudeamus igitur ja lakit päähän. – Kuvassa on oma 50-vuotias lakkini ja uusia ylioppilaita.

Sitten me, oman koulun sopivan pieni porukka lähdimme viettämään omaa iltapäivää ja iltaa. Pääsimme entiseen kouluumme käymään, sillä yksi meistä puolisonsa kanssa majoittui koulusta remontoituun hotelliin.

Aika paljon on ehtinyt tapahtua elämässä meille jokaiselle näiden kuluneiden vuosikymmenten aikana ja siinä menikin koko ilta, kun kaikki kerrottiin, välillä syötiinkin ja nostettiin muutama malja juhlan kunniaksi. Tuli hyvä mieli ja sovimme, että seuraavaan tapaamiseen ei enää odoteta kovin pitkään.

Lentoja

Tila

Ensin lento Tenerife Nortelta Vuelingilla Malagaan, kahdeksan tunnin odotus loungessa, sitten Norwegianin myöhässä ollut yölento Helsinkiin, aamulla Finnairilla Ouluun, junalla Kemiin ja taksilla Tornioon. Busseja ei kulkenut Tornioon ollenkaan helatorstain takia.

Nyt olen Torniossa, joka on kovasti muuttunut näinä vuosikymmeninä. Ihmetyttää hotellien suuri määrä. Hallituskadullakin on hotelli toisensa perään. Yöpyvätkö turistit täällä? Norjalaiset? Ruotsalaiset? – Aikoinaan, parikymmentä vuotta sitten, norjalaiset kävivät turisteina Oulussa, rannalla Nallikarissa ja ostoksilla kaupungilla, kun heille Suomi oli halpa.

Haaparanta on tuossa kävelymatkan päässä ja siellä lienee tehokkaammat tukiasemat, kun sekä älykello, iphone ja ipad kaikki jumiutuivat Ruotsin aikaan. Sain ne oikeaan sillä ”mummokeinolla” joka toimii: kysyin pojaltani. Nykynuoret osaavat neuvoa.

Alakuvassa on entinen Suensaaren lukio, Tornion yhteiskoulu, joka on sekin nykyään Gran Hotel.

Pikakäynti Puertossa

Tila

Pikakäynti Puertossa ja siis Teneriffalla: vajaa vuorokausi. Tässä paljastuu matkan yksi syy. Olen tänä vuonna riemuylioppilas, juhlat ovat Torniossa, josta kirjoitin ylioppilaaksi vuonna 1975. Viisikymmentä vuotta sitten! Voiko se olla totta?

No, oli muitakin syitä: veroilmoitus ja siihen liittyviä skannauksia, plusvalian maksu (myydyn asunnon tontin arvonnousuvero), apteekki ja siis ylioppilaslakin haku, onneksi löytyi!

Puerton asunnossa oli kaikki kunnossa, hyvä niin. Naapurit vartioivat edelleen. Ja sitten perinteiset: pizzaa Häppärissä ja cava Marboressa. Paria ystävääkin tapasin.

Se, että teen nyt pikamatkoja johtuu siitä, etten koskaan ota peruutusturvaa. Ehkä kannattaisi! Siispä lennän kummallisesti edestakaisin, etten menetä maksettuja rahoja. Ja – riittamatkustaa! Pidän matkustamisesta. Kun on matkalla ja ”ei missään”, se on minulle hyvä tunne.

Nyt olen taas Malagassa ja iltakoneella Helsinkiin.

P.S. Ylioppilaslakkini näyttää maksaneen 51 markkaa. Nykyiset maksavat ainakin nettitietojen mukaan n. 50€.

Matkustelua

Tila

Olen Helsinki-Vantaalla aloittelemassa parin viikon matkustelua edestakaisin. Miksi, se selviää myöhemmin.
Mitä uutta täällä? Tuo helppo turvatarkastus on jo vanha asia, jonka jo melkein olin unohtanut. Mutta helppoa on se, että mitään ei enää tarvi ottaa laukusta pois, kaikki vaan kaukaloon sellaisenaan ja läpivalaisuun – vai mikä kone lienee – näyttää magneettikuvauslaitteelta. Tarkistus meni läpi, enkä itsekään joutunut mihinkään tarkempaan syyniin kun kävelin tarkastusportin lävitse.

Kirjauduin kentän wifiin. Silloin ilmestyi meseviesteihin kuvassa näkyvä tekoälyilmoitus. En tarvi sitä, enkä käytä, mutta tarkkailevat siis. Kun noin vuosi sitten kirjoitin blogiin pienen tekstin tekoälystä, vastaukset ovat saaneet minut uupumukse partaalle, kun olen niitä poistanut roskakoriin. Suurin osa täyttä puppua, venäjäksi ja englanniksi. Satoja viestejä. Käyköhän nyt samoin?

Tänään Malagaan.

Tuhotyö

Tila

Hyvinkään Sahanmäessä, Surujen puistossa sijaitseva punaisten muistomerkki on joutunut vandalismin kohteeksi. Vappuperinne täällä on ollut jo vuosia kukittaa tämä kansalaissodassa vuonna 1918 teloitettujen punaisten muistopaasi.
Tänä keväänä muistomerkistä on ilkivaltaisesti irroitettu käsi. Ojentunut käsi on ollut kuvaamassa sitä, kuinka teloitetut haudattiin liian pintaan niin, että osia vainajista jäi näkyviin.

Tämmöinen ilkityö – teoksen käden katoaminen – herättää suurta ihmetystä ja surua. Kuka tekee tämmöistä? Ja miksi?

1970-luvulla

Tila

Kävin Helsingissä vaateostoksilla. Olen löytänyt keskustasta kaksi Intian basaari -tyylistä vaatemyymälää, joissa käyn. Niissä myydään vaatteita, joita me 1960- ja 1970-luvun nuoret käytimme. Minä käytän niitä mielelläni edelleen muistellen menneitä parempia aikoja, jolloin laulettiin rauhanlauluja ja suunniteltiin rauhaa maailmaan.

Nyt ovat ajat muuttuneet, surullista kyllä. Sota ja siihen varustautuminen ovat pääuutisia.

”Synkkinä aikoina

lauletaaanko silloinkin

silloinkin lauletaan

synkistä ajoista”

Bertolt Brecht, Runoja 1914-1956 (Tammi 1973)

Aapinen

Tila

Miksi aapinen on kuvassa? Siksi, että ostin sen viedäkseni canarioystävälle, joka haluaa opiskella suomea. Ja onhan tuossa vähän nostalgiaakin, näyttää niin tutulta, että taitaa olla sama koulukirja, joka minulla oli kansakoulun ensimmäisellä luokalla.

Miksi lentokoneet? Siksi, että sain tietää Hyvinkäällä sijaitsevasta pienkoneiden lentokentästä, jossa näyttää toimivan ilmailukerho. Kotimaahan tutustumista siis.

Nyt näyttää jo kesäiseltä, vaikka ilmat eivät ole vielä lämmenneet. Puut ovat jo lähes täydessä lehdessä täällä etelässä, mutta pohjoisessa oli satanut aamupäivällä lunta ja räntää. Jokohan pitäisi päästä Teneriffalle lämmittelemään?