Suomen vieraiden matkan viimeisenä iltana täällä Teneriffan pohjoisessa kävimme vielä illallisella El Rincón de Franin guachinchessa La Matanzassa. Talon erikoisuus on solomillo escondido, mutta myös sekä viini että jälkiruuat olivat erinomaisia.

Vieraamme palaavat tänään Suomeen. Kiitos käynnistä, oli mukava viikko ja miellyttäviä hetkiä yhdessä!

Sitten ovenvaihtopuuhiin. Eilen jo aloiteltiin, tänään jatketaan.

Ensimmäistä kertaa kesäloman jälkeen kävimme guachinchessa lounaalla. Suomen vieraat olivat mukana, ja heille halusimme näyttää ”ei-turistipaikan”. Kävimme tutussa Pa’ Picarissa Matanzassa.

Olimme, kuten lähes aina, ensimmäiset ruokailijat. Paikalliset alkavat usein saapua vasta, kun olemme jo lopettelemassa ateriaa. Niin nytkin. Söimme tapas-tyyppiseksi: liekitettyä chorizoa, paistettua juustoa punaisella ja vihreällä mojolla sekä mustikoilla, vuohenjuustolla ja rusinoilla täytettyjä paprikoita sekä pinaattikroketteja. Juomana oli – tietysti – viiniä ja vettä. Hyvää oli, ja vieraamme saivat uudenlaisen kokemuksen.

Kävimme pitkästä aikaa syömässä Carlosin guachinchessä Barranco Las Lajosissa. Olipa taas niin maukasta ruokaa: isännän tekemää oliiviöljyllä kostutettua yrttimaustettua salaattia Serranon kinkulla, costillas con papas fritas ja talon erittäin täyteläinen punaviini. Mielestäni tämä on seudun paras guachinche, vaikeasti alkuun löytyvä, mutta meidän automme osaa sinne jo melkein itsestään.

Muutenkin guachincheja kannattaa suosia, ne ovat paikallisten omia pienyrityksiä. Täällä Teneriffan pohjoisessa niitä on paljon, mm. Orotavan ja Matanzan alueilla. Me täällä asuvat annamme mielellämme vihjeitä paikoista.

Guachinche El Ramal on arvioitu kuuluvan yhdeksi kymmenen parhaan teneriffalaisen guachinhen joukossa. (Lähde: tietysti fb 🙂 ). Niinpä päätimme ystävien kanssa käydä testaamassa paikan, onhan se yksi lähiguachincheistamme. El Ramal sijaitsee siis Teiden tiellä ennen Orotavan kaupunkia, kaikilla Orotavaan menevillä Titsoilla pääsee lähelle.
Ulkopuolelta paikka oli tyyppiä ”peltikatto ja muoviseinät”, mutta itse ruokasali ja patio olivat suuret ja valoisat. Ruoka oli tyypillistä guachincheruokaa: söimme pimientos de padron, leipää ja aliolia, bisteckiä ja chuletaa, paikan päällä tehtyjä papas fritas ja maistelimme Matanzan viiniä. Hyvää oli, mutta mielestäni tavallista tasoa, minulta ei heru erityispisteitä. Ruokaa oli, kuten tavallista, mukaan otettavaksi asti. Hinnat olivat hieman yläkanttiin täkäläiseen verrattuna. (Tietysti Suomen hinnoista ei voi puhua samana päivänä tai viikkonakaan!).
Nuorison suosiossa paikka näytti olevan.

Bodegon Albarote
oli illallispaikkamme tänään, eikä taaskaan ollut pettymys. Garbanzo, pimientos de padron, papas arrugadas, solomillo, kaikki herkullisia!
Tiedäthän sijainnin: La Villasta ja El Tromposta (ja siis Alcamposta) La Veraan päin, huoltoaseman kohdalta vielä parisataa metriä, vihreä tynnyri on merkkinä.

Uusi guachince-retki järjestetään Matanzaan, yläkylille, ensi perjantaina 18.12. Lähtö on klo 13 Belairin turistipysäkiltä. Viiniä ja garbanzoa kävimme tänään koemaistelemassa, hyvää olivat. Isäntä oli, taas, nimeltään Carlos 🙂 .
Matkan hinta on 20€ sisältäen ruuan, juomat ja kuljetuksen. Viiniä voi ostaa, mutta tyhjät pullot on tuotava mukana tällä kertaa.
Ilmoittaudu minulle mirgareetta(at)me.com tai Jussille +34633801420.

P.S. Ensimmäiseen Carloksen paikkaan (Barranco Las Lajas) retki on tekeillä 22.12., sinnekin voi jo ilmoittautua.

Kävimme ystävien kanssa syömässä melko uudessa guachinchessa, La Ilusiónissa. Kävellen pääsee perille, kun kääntyy Carretera Botanicolta Pez Azulin kohdalta ja seuraa jonkin matkaa Martianezin barrancoa. Ensimmäinen poikkikatu vasemmalle on San Sebastián Padrón Acosta: sieltä paikka löytyy helposti.

Ruoka oli hyvää. Söimme carne de cabraa (vuohta) ja bacalaoa (turskaa) ja molemmat annokset saivat kehuja. Leipä oli tuoretta, alioli maukasta ja viini oikein hyvää viime vuoden satoa Santa Ursulasta. Kannattaa käydä!

Bodegón Albarote oli niin hyvä ruokapaikka, että kävimme siellä tänään uudestaan, nyt Suomen vieraiden kanssa. Paluumatkalla kävelimme El Trompon ja Alcampon läpi, siellä jouluvalot loistivat.