Kemi

Tila

Nyt olen Kemissä, jokakesäisellä käynnillä: vierailu äidin luona, ruusujen istutus sukuhaudalle. Kesä etenee hitaammin täällä, vaikka välimatkaa Ouluun on vain noin 100 km. Koivuissa oli tullessani vain hiirenkorvat, jos niitäkään. Nyt parissa päivässä koivut ovat alkaneet vihertää. Perämeren pohjukka on kuulemma syynä muuta lähiseutua myöhäisempään kesän tuloon, kertovat täkäläiset, meri jäähdyttää. 

Teneriffan näkökulmasta katsoen kesä on aina lyhyt täällä ja talvi pitkä, kylmä ja luminen. Onneksi ei tarvi asua täällä!

***************

Kanarian uutisissa pääasiana ovat sunnuntain vaalit. Vaaliväittelyitä käydään, kampanja päättyy perjantaina.

Turismi on saarilla elpynyt pandemiaa edeltävälle tasolle. La Provincia -lehden mukaan kahdeksan kymmenestä kanariosta pitää turismia positiivisena ja siis kannatettavana asiana. Onhan turismi saarten merkittävä tulolähde. Toisessa vaakakupissa on ympäristönsuojelu ja saarten luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen. Nämä kaksi asiaa (turismi ja luonnonsuojelu) ovat myös Unidas Podemoksen vaaliteemoja. 

 

Kemissä

Tila

kem

Kemissä kolme yötä. Se riittää täällä. Lunta, kylmää, hämärää. Horisontissa näkyi yhtenä päivänä hienoinen aavistus auringon kajosta, lentokone jätti taivaalle valojuovan.

En ole talvi-ihminen! Onneksi ei tarvitse asua täällä!

Lapsuusmuisto: Meillä tehtiin piparkakut ruotsalaisen Stora Kokbokenin (1951) reseptin mukaan. Taikina valmistettiin suuressa emalikattilassa. Mausteiden tuoksut (inkivääri, kaneli, neilikka) palaavat mieleen kirjaa selatessa.

Tänään Ouluun.

Kemistä Ouluun

Tila

keas

Palasin Kemistä Ouluun. Tunnin junamatka, tällä kertaa ekstra-luokassa oli mukava kokemus: juna oli siisti, aikataulut pitivät, oma yksittäinen istumapaikka yläkerrassa oli rauhallinen.

Kemin asemalta on sieltäkin paljon muistoja. Muistatteko te sitä aikaa, kun asemarakennuksen pohjoispuolella oli vuosia – vuosikymmeniä – kioski? Se oli lapsuudessani mielenkiintoinen houkuttavine näyteikkunoineen.
Minulla on edelleen, nyt Teneriffalla, nalle, jonka isäni osti minulle tuosta kioskista, vuosikymmeniä sitten.

Ja niin monet kerrat olen matkustanut Kemin asemalta paitsi pohjoiseen ja etelään myös Tornioon kiskoautolla. Lasteni kanssa matkustimme tuolla kiskoautolla isovanhempien luokse. Tuolloin juna pysähtyi myös välipysäkeillä eli seisakkeilla. Toivottavasti yhteys Tornioon saadaan uudestaan toimimaan, kuten on suunniteltu.

Kanariansaaria pyyhkii taas calima-aalto Saharasta. Teneriffallakin näkyvyys on huono tänään ja siivottavaa riittää terasseilla.

Kemissä

Tila

kemis

Matkustin junalla Kemiin. Viileää, eilen päivällä oli noin 7 lämpöastetta. Syksy näyttää olleen värikäs, mutta nyt osa puista on jo pudottanut lehtiään tuulen avustamana. Suomen aamu-uutisten mukaan Kainuussa on saatu paikoittain myös vähän lunta. Tänään Kemissä aamulla mittari näytti +2,8.

Kanariansaarilla korjataan vielä Hermine-myrskyn vaurioita. Naapurisaarella Gran Canarialla myrsky ja sade olivat voimakkaita. Myös Teneriffalla Güimarissa on satanut paljon ja se on aiheuttanut pitkiä sähkökatkoksia ja siten ongelmia asukkaille.

Säätiedotus lupaa Teneriffalle viikonloppuna 21-26 lämpöastetta, ajoittaisia sadekuuroja. Vielä viikko, niin pääsen takaisin lämpimään!

P.S. Kävijälaskuri toimii edelleen, hyvä.

Kemi-Oulu

Tila

kemou 

Kävin Kemissä äitini luona ja olen nyt Oulussa mummoilemassa. Kemin rautatieasemalle on tyypillistä pitkät puutavaravaunut, niitä muistan nähneeni siellä ”aina”. Myös tehtaan savut ovat Kemille tyypillisiä. Klo 12 arkisin kuuluu vieläkin kahdentoista piippaus, senkin muistan jo lapsuudesta.
Kolmas kuva on Karhin puistosta Oulusta.

Teneriffa on päässyt vihreälle, faasiin yksi, sillä koronainfektiot vähenevät edelleen. Saarista ainoastaan Fuerteventura on faasissa 2, muut saaret ykkösellä.

La Palmalla tulivuori sylkee laavaa, palavia pyroklasteja ja savuja edelleen. Laava on tehnyt uuden kielekkeen, joka uhkaa tuhota lisää banaaniviljelyksiä. Savu- ja tuhkapilvi on nyt kääntymässä Teneriffan suuntaan. Tällä hetkellä La Palman kentän toiminnassa on ongelmia ja epäillään, että on mahdollista että Tenerife Nortellekin voi tulla vaikutuksia lentoihin. – Minun pitäisi päästä viikon kuluttua kotiin!

Muistelua Kemissä

Tila

kemi

Tänään kävelin Kemin kaupungilla harmaassa säässä, märässä lumisohjossa ja välillä liukastellen. Osa kaduista oli hiekotettu, lämpötila oli pikkuisen plussan puolella. Kaupungilla oli hiljaista, ihmisiä näkyi ainoastaan kirpputorilla ja Tokmannilla. Liikehuoneistoja oli paljon tyhjillään. Aika ankeaa kaiken kaikkiaan.

Lapsuusmuistoja tuli mieleeni: ensimmäiset kuusi vuotta elämästäni olen asunut tässä, siihen aikaan enemmän elämää omaavassa kaupungissa.

Otin kuvia muistojeni paikoista, jotka ovat kyllä kovasti muuttuneet. Kaupungintalo – kuten jo aiemmin olen kirjoittanut – on lapsuuteni uudenvuodenilotulitusten paikka. Olen syntynyt 50-luvulla Kemin yleisessä sairaalassa, nykyiseltä nimeltään se lienee edelleen Länsi-Pohjan keskussairaala, vaikkakin se on yksityistetty vastikään. Yhdessä kuvassa on rakennus, jossa ensimmäinen lapseni on syntynyt 70-luvulla. Rakennus näytti nyt kovin tyhjältä.

Tätini olivat aikoinaan töissä Rauta-Kemppaisella. Nyt sekin rakennus oli tyhjä. Eräässä kadunkulmassa, vanhassa puutalossa, oli minun lapsuudessani liikkeen ikkunassa joulun aikaan koristeena joulupukki, joka vilkutti kädellään. Sitä kävimme isän kanssa usein katsomassa. Kadonnut on sekin talo.

Vaikuttavin teatterikokemukseni lapsena, alle kouluikäisenä, oli Kemin Pirtillä esitetty lastennäytelmä Taikuri Oz. Isän kanssa siellä kävimme ja esitys teki minuun voimakkaan vaikutuksen. Pidin näytelmästä. Jospa sen joskus vielä näkisi!

Nuorisoikäisenä kävelimme serkkuni kanssa Valtakatua edestakaisin, niinkuin muutkin nuoret tuohon aikaan. Grilleiltä, joita silloin oli useampia, ostettiin grillattuja, jotka muualla Suomessa lienevät nimeltään porilaisia.

Tänään kävin vielä Kelalla, kyselemässä uutta eurooppalaista sairaanhoitokorttia. Jossakin matkalla se vielä on, kerrottiin.

Monenlaisia muistoja nousi mieleen. Ehkä sohjossa liukastelu oli tämän muistelun väärti.

Kemistä etelään

Tila

kem

Olen viettänyt muutaman lumisen pakkaspäivän Kemissä äitini luona. En tiedä, olenko jo unohtanut, minkälaista on asua Suomessa talvella, mutta hyvin ankealta nämä säät ovat tuntuneet.

Junat myöhästelevät, joten otin varmuuden vuoksi varoaikaa ja matkustan jo tänään Helsinkiin, josta huomenna on lento Teneriffalle. Ensimmäinen juna, Kemistä Ouluun, oli jo reilun vartin myöhässä.

Kylmää!

Tila

ke

Kyllä nyt huomaa, että pohjoisessa ollaan! Kemissä on puhallellut eilisestä saakka kova pohjoistuuli ja tänä aamuna ulkona on vain kolme plusastetta. Kylmää niinkuin talvella!
Täällä on ollut vain pari lämmintä päivää toukokuussa, vaikka etelässä saivat nauttia koko kuukauden helteistä. Suomi on pitkä maa.

Aatonaatto

Tila

jou 

Aatonaattoa aloitellaan Kemissä pienessä pakkassäässä, joka ennusteiden mukaan muuttuu sakeaksi lumisateeksi päivän mittaan. Aamulla mittari näytti -16, mutta on lauhtumaan päin. Kylmää! En ole kahdeksaan jouluun ollut Suomessa, enkä yleensäkään talvisaikaan, joten pakkanen tuntuu hyytävältä. Päivät ovat lyhyitä ja pimeää pitkään.
Odottelemme äitini kanssa poikiani ja miniöitä käymään, nuoremman pojan syntymäpäivä on tänään. Tietysti on ihanaa tavata omaisia, mutta kuitenkin: ¡Qué suerte vivir en Tenerife!

Nahkiaisia

Tila

nah

Olen Kemissä. Täällä pohjoisessa on sateista ja viileää, mutta kauniita syksyn värejä löytyy sekä maasta että puista.

Pitkästä aikaa sain syödäkseni nahkiaisia, vastapaistettuja, iiläisiä. Tämä pohjoisen rannikon herkku jakaa mielipiteitä: jotkut nauttivat niiden mausta (esimerkiksi minä) ja toiset taas kammoavat.

Olen huomannut, mitä Teneriffalta puuttuu: puolukat, lanttu ja nahkiaiset. Ilman niitä pärjää, mutta hyvältä ne maistuvat täällä Suomessa. – Poikani valmisti eilen oululaista perinneruokaa rössypottua, sekin oli erinomaista!