Kävimme katsastamassa Tacossa sijaitsevan luolaravintolan, jossa kerhon kirjastoporukka kävi muutama päivä sitten. Hieno paikka, tilava, mahtuisi suuriakin juhlia pitämään. Emme syöneet, koska olimme ohikulkumatkalla, mutta ainakin juomahinnat (kolme kahvia ja yksi viini 2,8 €) olivat kohtuulliset. Täytyy joskus poiketa ruokailemaan.
Eilen, naistenpäivänä, kävimme ajelulla Teneriffan etelässä. Siellä näkyi Padre Teide, lunta on vielä huipulla ja alemmillakin rinteillä. Etelässä tuuli voimakkaasti, meri oli vaahtopäillä, mutta lämmintä oli. – Saharasta luvattua lämmintä ja calimaa ei ainakaan vielä ole tänne pohjoispuolelle tullut.
Toisessa kuvassa näkyy tämän päivän epäonni: iPad putosi sägystä ja lasi meni rikki. Harmi. Nyt täytyy päästä Santa Cruzin Banana Computer-kauppaan kysymään, mitä apua sieltä saisi.
Tänään Teide, oltuaan monen päivän ajan pilviverhon taakse piiloutuneena, näyttäytyi, tosin aamulla vain hetken. Uusia pihalöytöjä oli etana, joka ei näyttänyt sarviaan, sekä ystävältä lahjaksi saadun kasvin kukinta. Kasvin (köynnös) nimi vaan on hukassa.
Kävi niin, että yritys kotikonstein avata sateen aikana tukkeutunutta viemäriä epäonnistui. Niinpä espanjan sanavarastoni karttui monella uudella sanalla kun tilasin päivystävän viemärihuollon käymään. Nopeasti, hieman yli tunnin odottelun jälkeen, saapui nuori mies autolla. Hänen varusteillaan ja työpanoksellaan putket saatiin auki ja toimimaan. Putket olivat täynnä pihan kasvien juuria, jotka täytyi jonkinlaisella spiraaliporalla leikata poikki ja lopuksi viemärit pestiin tähän tarkoitukseen kehitetyllä painepesurilla. Hyvä tuli, viemärit vetävät nyt.
Hogar dulce hogar – Home sweet home.
Kotona taas, calima ja lämpö ovat palanneet nekin. Teide on ”kadonnut”, samoin horisontti, mutta sää on auringon paistaessa kesäistä, yli 20 lämpöastetta. – Vuorilla on lunta ja osa Teiden teistä on vielä suljettu.