Arvonlisävero, osa 1

Tila

image

Tiesitkö, että arvonlisäveron (tai osan siitä) saa palautuksena, jos asuu Kanariansaarilla ja ostaa tuotteita esim. Suomesta? Manner-Espanjaan palautusta ei saa. Tämä johtuu siitä, että EU:n arvonlisäveroalue on eri asia kuin EU:n maantieteellinen alue tai tullialue.

Tämä sopii hyvin minulle, koska tarve uuteen iPadiin on ollut jo jonkin aikaa. Keväällä koneeni putosi sängystä kulma edellä ja näytön lasi meni rikki. Konetta voi kyllä käyttää, mutta säröt ovat matkustellessa lisääntyneet.

Niinpä menimme Giganttiin ja sieltä löytyikin sopiva iPad Air 2 (kyllä, olen konefriikki). Kassalla palvelivat ystävällisesti ja tiesivät miten toimia. Meille kerrottiin, että eniten tätä tax free-menettelyä käyttävät venäläiset, joten tarvittavat asiakirjat tulostuivat myös venäjäksi.

Maksoin koneen ja avaamaton pakkaus sinetöitiin kassalla. Pakkauksen ja saatujen dokumenttien kanssa pitäisi sitten löytää Helsinki-Vantaalla joko avoinna oleva Global Blue -tiski (epäilen sen olevan kiinni, koska lentoni lähtee jo klo 7) tai tulliviranomainen, joka antaa ostopapereihin leiman. Sitten dokumentti laitetaan kirjekuoreen, jonka myös sain mukaani ostohetkellä. Kirje luottokorttitietoineen menee Slovakiaan. (!?!)

Sieltä pitäisi sitten palautus tulla luottokorttitililleni. Saapa nähdä onnistuuko!

Kävelyllä

Tila

image

Puistokävelyllä Oulussa: tuomi kukkii, Tähtitornin kahvila on avoinna kuten aina kesällä. Kävimme myös katsomassa Heinäpään muuntuvaa Isolaatio-teosta, johon halukkaat saavat käydä spreijaamassa omia teoksiaan. Hieno juttu, että nuorisolla on nyt laillisia paikkoja, jonne maalata.

Kivisydän ja Valkea

Tila

image

Kävin poikani opastamana tutustumassa Oulun uusiin valmiiksi saatuihin ja kiistanalaisiinkin rakennuskohteisiin. Kivisydän on paljon puhuttu kallioparkki, joka on louhittu kaupungin alle ja joka on maksanut todella paljon. Siistiä siellä vielä oli, autoja suhteellisen vähän. Huonon sään aikana voi oikaista kallioparkin kautta myös kävellen kaupungin läpi, se siinä lienee yksi hyvä puoli.

image

Toinen uusi asia on kauppakeskus Valkea, jossa on paljon erilaisia liikkeitä ja ravintoloita. Uusikatu on siis pantu poikki ja rakennus tehty kadun päälle. Kävelijät pääsevät kuitenkin rakennuksen läpi, kuulemma ympäri vuorokauden. Yöllä käytävässä on vartiointi. Riittääköhän Oulussa asiakkaita näin suureen kauppakeskukseen? Tietysti se on hyvä asia, että autottomatkin pääsevät nyt helposti ostoksille.

Tallinna

Tila

image

Saavuimme Tallinnaan. Vielä laivamatka Suomenlahden yli. Nyt odottelemme satamassa laivan lähtöä. Mutta eihän siinä vielä kaikki: Ouluun yöjunalla. Sitten jos lepäilisi muutaman päivän!

Olemme olleet matkalla nyt kaksi viikkoa. Se on mielestäni liian vähän, aika on mennyt pelkästään matkustamiseen, emmekä ole ehtineet katsella mitään nähtävyyksiä tai kiinnostavia paikkoja. Ainakin viikko lisää olisi tehnyt matkasta nautittavampaa.

Matka tuli maksamaan n. 500 €/henkilö Helsinkiin saakka. Meitä oli neljä matkalaista. Yövyimme enimmäkseen leirintäalueiden mökeissä tai halvoissa hotelleissa, vain pari telttayötä vietimme. Polttoaineen, dieselin, osuus oli 565€ ja kilometrejä kertyi 5633 km maanteitä ja laivassa n. 2500 km (Tenerife-Cádiz) + n. 80 km (Tallinna-Hki).

Baltica

Tila

image

Eilen oli pitkästyttävä (ja pitkä) ajopäivä Puolasta Liettuan kautta Latviaan. Rekkarallia ja peltoaukeita, vihreää lehtimetsää. Tänään suuntana Eesti ja Tallinna.

Warzawa

Tila

image

Eilinen oli pitkästyttävä, väliin sateinen moottoritiepäivä. Rekkajonojen ja meluvalliseinien ympäröimänä nähtävää ei juuri ollut. Puuduttavaa. Varsovan kaupungin läpi ajaminen kesti iltapäiväruuhkassa kolme tuntia! Muutamia pilvenpiirtäjäkuvia sain napattua autosta.
Lopulta löysimme hotellin kaupungin pohjoispuolella, moottoritien vierestä: väsyneinä nukkumaan.

Tšekki

Tila

image

Tšekin läpi ajoimme aikamoisen sateen saattelemana. Ohitimme viime kerrasta miellyttävänä kokemuksena muistiin jääneen Ceske Budejovicen (nimessä on monta ylämerkkiä, kirjoitusasu nyt suomalaisittain) – harmi, olisin halunnut käydä kaupunkikävelyllä, mutta kun satoi, se jäi.
Prahan ohitimme ja päädyimme yöpymään melkein Puolan rajalla pienessä kylässä Tanvaldissa sijaitsevaan Hotel Boniin. Hotellin ravintolassa söin tämän reissun parasta kalaruokaa, paistettua nieriää. Kalankasvatusallas on hotellin pihalla. Uusittu ja vieläkin remontin alla oleva hotelli oli siisti ja hyvä yhden yön majapaikaksi.

Attersee

Tila

image

Itävallan Attersee-järven rannalta löysimme miellyttävän ja romanttisen majapaikan Gasthaus Berndtin, jossa on hyvällä maulla ja tyylillä yhdistetty vanhaa ja uutta. Kauniita yksityiskohtia ja vanhoja huonekaluja: viihtyisää. Oli matkamme ensimmäinen sadepäivä, mutta se ei haitannut.

Lago di Garda

Tila

image

Ajoimme Garda-järvelle, tuonne italialaisten kuuluisalle lomapaikalle. Siellä olikin paljon väkeä sunnuntaita tai lomaa viettämässä, rannalla tai vesillä. Veneitä oli paljon, samoin leija- ja purjelautailijoita. Sää suosi, mittari näytti 29,5 astetta.

Viini kukkii näillä seuduilla.

Ympäri järven on paitsi asutusta, myös ravintoloita ja majoituspaikkoja. Tämä osa Italiaa siis vaikuttaa eläväiseltä, kuten suuret kaupungitkin, mutta pohjoisen maaseutu on hiljaista.

Emme jääneet Gardalle, mutta kävimme paikallisessa ravintolassa syömässä pizzat. Täytyyhän Italiassa yksi pizza syödä, vaikka ne Oulun pizzat, joista olen kirjoittanut aiemminkin, vievät kyllä vieläkin voiton.

Auton navigaattori sanoi sopimuksensa irti ja pimeni. Nyt siis minä olen kartanlukijana ilman navigaattorin apua. Toisin paikoin se on hankalaa, kun italialaisilla ei ole riittänyt kaikkiin risteyksiin tienviittoja, mutta arvailemalla osuimme oikeaan. Päädyimme Itävaltaan, jossa yövyimme.

Ranskan Alpit ja Italia

Tila

image

Ranskan Alpit ylitimme eilen. Näköalat olivat päätähuimaavia. Vuoristotiet kiemurtelivat rinteillä, näimme lumihuippuja ja kyliä laaksossa, järvien turkoosia vettä ja kirkasvetisiä vuoristopuroja.

image

Sitten saavuimme Italian puolelle, jossa reitillemme osui kymmenkunta tunnelia. Pysähdyimme ”Italian Oulussa” Oulx:ssa, sitä kautta ajoimme jo edelliselläkin kerralla.
Torino-Milano väli ajeltiin pääosin pikkuteitä. Meitä ihmetytti se, että kylät näyttivät nukkuvilta, luukut olivat ikkunoissa tiukasti kiinni, ihmisiä ei juuri näkynyt. Ravintoloita tai majoituspaikkoja oli harvassa. Teiden varsilla oli paljon roskia: epäsiisti vaikutelma. Pelloilla näytti kasvavan maissia ja hyvin laajoilla alueilla riisiä.
Leirintäalueita ei löytynyt yhtäkään. Niinpä päädyimme yöksi hotellimajoitukseen Monzaan, formulakaupunkiin.