Kerran syskyssä täytyy kavuta (hissillä 🙂 ) Belairin ylimpään kerrokseen ihailemaan Puerto de la Cruzia, jossa nykyään käymme harvakseltaan. Palatessa kotikadulla Orotavassa oli maalaistunnelmaa: vuohilauma kulki tien täydeltä, mukana oli tietysti myös paimenet ja koirat.
Tervetuloa näyttelyyn! Kuvissa Casa de la Cultura de San Agustin, aivan Orotavan keskustassa, sinne on helppo osata. Maalauksista on pari vielä kesken, mutta suurin osa on jo tänään vernissattu.
Jännitys tihenee, kun näyttely lähestyy. Onhan se omien töiden esillepano aina hieman pelottavaakin, kun on puurtanut yksikseen ja omin ideoin, eikä voi tietää, miltä ne muiden silmin näyttävät.
Pitkästä aikaa kävimme Orotavan maalaismarkkinoilla vihannesostoksilla. Monenlaista oli tarjolla, mutta meidän ostoksemme olivat: trozito de calabaza, un ajo, una cebolla, algunos tomates. Kolikoilla näillä markkinoilla saa ostoksensa tehtyä. Voisi pitää huomenna kasviskeittopäivän. 🙂
Kotipihalla: appelsiinit ja sitruunat ovat vielä raakileita. Ruusut kukkivat yhä. Platano, siis täkäläinen banaani, ei kuki vieläkään, vaikka sillä on korkeutta jo ainakin kolme metriä. Viime päivinä on sadellut chipi-chipi-sadetta, mutta sää on lämmin edelleen, n. 25 astetta päivisin.
Kotona taas! Pari päivää on mennyt kiireisesti, kun on pitänyt järjestellä asioita ja välillä levätäkin. Talossamme kaikki oli kunnossa, myös puutarha, mikä oli helpotus, kun aina matkalla on pieni huoli kodista.
Teide on piileskellyt pilviverhossa, vasta tänään se suostui näyttäytymään ja kuvattavaksi. Uutisista luin, että eteläpuolella saarta on ollut lokakuun alussa pieniä järähtelyitä, joita geologit ovat mittailleet. Asukkaat eivät niitä ole tunteneet, mutta yli 90 tapahtumaa on rekisteröity. Alkaako Teide heräilemään?
Sain varmuuden taidenäyttelystänikin: aika on 20.10.-20.11. Ystävät ja tuttavat, varautukaa, että kutsu avajaisiin tulee lähiaikoina. Näyttely on La Orotavan Casa de Culturassa, Sala de Exposiciónes San Agustinissa; lisätietoa muutaman päivän kuluttua. Nyt alkaa loppukiri: viimeistelyä ja maalailua on vielä tehtävänä.
Vuorokausi on kulunut merellä. Matkaamme Naviera Armaksen ”El Volcán del Teide”-
aluksella, johon mahtuu 1500 matkustajaa. Autojen määrää en tiedä, mutta todella paljon niitä laiva suuhunsa söi. Olemme tyytyväisiä hyttiin, ruokiin (kannattaa ostaa ateriabono). Laiva on siisti ja keinuttaa mukavasti uneen. Ja mikä parasta, matka kestää vain hieman yli 38 tuntia.
– Kuvissa eilisillan auringonlaskua.
Vihdoinkin olemme jonossa laivaan. Yövyimme autossa torkkuen läheisellä parkkipaikalla, emmekä suinkaan olleet ainoita: paikka oli täynnä tavaraa täyteen pakattuja pienempiä ja suurempia autoja, paitsi espanjan rekistereillä, myös saksalaisia, italialaisia, yksi ruotsalainenkin.
Nyt jo näyttää melko todennäköiseltä, että pääsemme laivaan. 🙂