Pakolaisia, kotiuttamisia ja luonnonsuojelua

Tila

pi

Puertossa Calle Mequinezille on maalattu uusi muraali. Se oli tekeillä noin viikko sitten ja eilen jo valmis. Monta komeaa muraalia löytyy La Ranillalta ja ympäristöstä, lieneekö niitä jo kymmenkunta?

Lintu, joka on kuvassa, on turkinkyyhky. Tämän pienikokoisen kyyhkyn tunnistaa sinisestä ”kauluksesta”. Opin asian viikonloppuna. Muitakin kyyhkyjä täällä on, mutta niistä toiste.

Espanja on tuonut tähän mennessä kuusi lentoa pakolaisia/kotiutettavia Afganistanista.
Fuerteventuralle ja Lanzarotelle sekä El Hierrolle on viikonlopun aikana saapunut taas venepakolaisia Afrikan maista; kalastusaluksista on huomattu tulijat ja hälytetty apua.

Turistejakin on tullut lisää saarille. Parantuva koronatilanne suosii turismin lisääntymistä ja ennustetaan, että lokakuu olisi jo hyvä turistikuukausi.

Luonnonsuojelijat ovat nyt huolissaan charcoista, luonnon muovaamista altaista meren rannalla. Niihin on muodostunut oma kasvi- ja eliömaailmansa, joka ihmisten toimesta on uhattuna. Niinpä osa charcoista ollaan aikeissa rauhoittaa. Charcot ovat suosittuja suojaisia uimapaikkoja, mutta esim. aurinkovoiteiden jäämät ja muut ihmisen jättämät vierasaineet tuhoavat alkuperäistä ekosysteemiä. – Kivien kasaaminen kummeleiksi kiellettiin jo aiemmin.

Kannatan kyllä luonnonsuojelua ja pakolaisten ja muiden hädänalaisten auttamista, mutta miten vielä saisi tätä koko maapalloa suojeltua viruksilta/ilmastonmuutokselta/konflikteilta eri maiden välillä? Tuntuu suurilta ja ehkä mahdottomilta tehtäviltä. Onneksi nämä asiat voi osittain jättää nuoremmille. Me pelastimme maailmaa jo 60- ja 70- luvuilla. Silloin se tuntui helpommalta, selkeämmältä – vaikka emme onnistuneet silloinkaan.

Päivän refrán: ”De mal maestro no sale discípulo diestro” – ’Huonolta opettajalta ei saada oikeanlaista oppilasta/opetuslasta’.