Olen viettänyt kolmena kesänä Suomen loma-aikaani Hyvinkäällä. Nyt, kun olen jo päässyt hieman ”kartalle”, olen ryhtynyt miettimään, mikä on tämän paikkakunnan historia, miksi Hyvinkää, jota en yhtään tuntenut aiemmin, on rakentunut tänne ”keskelle ei-mitään”? Anteeksi hyvinkääläiset, en tarkoita vähätellä. Mutta täältä puuttuu vesi: meri, joki tai järvi, jotka usein ovat olleet asutuksen lähtökohtana. Esimerkkinä Kemi tai Oulu, jotka ovat muodostuneet paikkaan, jossa suuri joki on laskenut mereen ja joissa uitto ja paperi/selluloosateollisuus on antanut mahdollisuuden työllistyä ja kaupunki on alkanut rakentua.

Ja kuinka paljon rannikkokaupunkeja Suomessa onkaan!

Hyvinkää on rautateiden risteyskohta, se lienee yksi tämän paikkakunnan muodostumiselle tärkeä syy.

Kirjassa Hyvinkään seudun historia, Hyvät, pahat ja hyvinkääläiset (Anu Lahtinen 2017) kirjoitetaan, että ”seudulla on ollut kulkijoita luultavasti siitä lähtien, kun mannerjäätikön reuna vetäytyi ja nykyinen Salpausselkä nousi esiin laskevan veden alta.” Asutusta ja maanviljelystä on alueella ollut jo 1500-luvulta alkaen. Helsingin ja Hämeenlinnan välinen tieyhteys – yksi vanhoista maanteistä – on mainittu historiankirjoissa ensimmäisen kerran vuodelta 1563. Noina aikoina Tallinnasta Hämeenlinnaan kulki mm. ratsujoukkoja, jotka yöpyivät Hyvinkäänkylässä.

Rautatien rakentaminen 1800-luvun puolessavälissä Helsingistä Hämeenlinnaan ja Hyvinkäältä Hankoon vilkastutti paikkakunnan elämää. Rautatie rakennettiin pohjoiseen Suomeen, esimerkiksi Ouluun 1880-luvun lopulla.

1800-luvun lopulla Suomessa merkittäviä teollisuudenaloja olivat puu- ja paperiteollisuus. Hyvinkäältä puuttui vesivoimaa, joten maanteitse ja rautateitse kuljetettavat raaka-aineet mahdollistivat teollistumisen: villatehdastoiminta alkoi.

Hyvinkäällä aloitti samoihin aikoihin myös parantola, sanatorio, lepoa ja kuntoutusta kaipaaville, ei tuberkuloosipotilaille, vaan hoidettiin ”yleistä heikkoutta, unettomuutta, pääkipua, hermostollisia häiriöitä, neurasteniaa, hysteriaa, vähäversyyttä, reumatismia” ja se kaltaisia oireita. Parantolarakennukset olivat mäntymetsän siimeksessä, koska siellä ajateltiin raikkaan ilman parantavan. Monet tuberkuloosiparantolat Suomessa omasivat saman hoitoajatuksen.

Vuoden 1918 sisällissodan laineet löivät myös Hyvinkäällä. – Siitä vappuna jo kirjoitinkin.

Myöhemmin metalliteollisuus on ollut merkittävä työllistäjä paikkakunnalla, mm. VR:n konepaja, Koneen hissi – ja nosturitehdas, joista jälkimmäiset toimivat edelleen. Suomen rautatiemuseo sijaitsee Hyvinkäällä.

Kaupunki on tunnettu myös taidekaupunkina, Helene Schjerfbeck on asunut Hyvinkäällä, samoin mm Tyko Sallinen, Jalmari Ruokokoski, Yrjö Saarinen.

Kaupungin sijainti noin 50 km päässä Helsingistä on tietysti etu; lähijunalla pääsee helposti pääkaupunkiin.