Ouluun

Tila

Tänään matkustin Ouluun. Lähdin Hyvinkäältä lähijunalla ja vaihto oli tällä kertaa Tampereella. Junassa oli mukavasti tilaa, ja se oli melkein aikataulussa: Ouluun saavuttiin puoli tuntia myöhässä. Nykyään kaukojunat ovat monesti myöhässä, johtuneeko ratatöistä?

Oulun perinteinen Paska kaupunni -seinämaalaus oli taas saanut uuden mutta perinteisen ulkoasun, jossa kaivattiin ”vanahaa takas”.

Mummoiluviikonloppu on alkamassa.

Otoño

Tila

Ilmassa alkaa olla syksyn tuntua. Lehtipuut ovat saanet väriä ja viljat on korjattu. Pari joutsenta näimme ja muutamia sepelkyyhkyjä. Linnut ovat siis kohta muuttopuuhissa. Joko pian olisi talvipakolaistenkin aika suunnata etelään?

Violetinsävyiset kasvit, joita näimme viljelyksillä ovat hunajakukkaa, nyt jo kukkineena. Kuvassa on lähikuva kasvista. Kukkaa käytetään paitsi koristekasvina myös auttamassa pölyttäjiä ja se on etenkin mesipistiäisten suosiossa.

Pks

Tila

Kävimme Helsingissä. Ensin kävimme hoitamassa tärkeitä asioita ja sitten olikin ystävien tapaamisen vuoro. Maukkaan tapas-aterian lomassa meille esiintyivät yllättäen olohuonekeikalla Freeman ja Vesa Mattila. Kuulimme mm. seuraavat kappaleet Simon & Garfunkel: The Sound of Silence, Hector: Jos sä tahdot niin, The Beatles: Norwegian Wood, The Hollies: Bus Stop. Oli hieno yllätys tämä keikka!

Kuinka helppoa onkaan täällä pääkaupunkiseudulla ja lähistöllä kun kaikki on lähellä. Illan hämärtyessä ajelimme Hyvinkäälle. Pohjoisessa lapsuuteni ja nuoruuteni ja suuren osan aikuisuuttani eläneenä ihmettelen edelleen näitä lyhyitä etäisyyksiä ja kulkemisen helppoutta täällä.

Suomies

Tila

Kävimme Suomiehen luontopolulla Hyvinkäällä. Polulla on nähtävissä erästä jääkauden loppuvaiheessa syntynyttä reunamuodostelmaa, harjua. Niitä on eteläisessä Suomessa kaikkiaan kolme. Nämä peräkkäiset harjut ovat Salpausselkiä.

Salpausselät ovat Suomen suurimmat jääkauden sulamisen jättämät reunaharjut ja ne ovat maailmalla Suomen kuuluisimmat geologiset muodostumat. (Wikipedia)

Luontopolku kulkee kuivassa hiekkaisessa kangasmaastossa. Etsimme myös Jätinkatua, ”kivikatua”, joka sekin on jääkauden aikaansaama, mutta luontopolulla ei ollut opasteita sinne, löytyi vain paljon risteäviä reittejä. Itse luontopolku ei kulje Jätinkadun kautta. Tällä kertaa se jäi siis löytymättä, mutta toisella kerralla tunnemme reitin paremmin.


Metsässä

Tila

Kävimme taas sieniretkellä. Kantarelleja löytyi niin, että huomemma saamme hyvän ruuan niistä.

Maastossa oli suppia, joiden reunamilla sieniä oli parhaiten. Suppa eli harjukuoppa on jääkauden sulamisvaiheen aikana syntynyt harjualueelle muodostunut painanne. Niitä metsässä oli muutamia.

Olimme alueella, jossa kulki maakaasuputki Venäjältä Suomeen. En tiedä kulkeeko siinä kaasua nyt, tässä naapuruustilanteessa.

Sienessä

Tila

Sienessä. Ensimmäistä kertaa elämässäni olin poimimassa kanttarelleja, mustia torvisieniä ja suppilovahveroita, joista jälkimmäisten aika ei oikeastaan vielä ole. Meillä pohjoisessa Suomessa oli vain rouskuja ja haperoita, korvasieniäkin ehkä joskus.

Teimme lämpimiä leipiä kanttarelleista ja mozzarella-juustosta, tulipa hyviä.
Täytyy mennä sieneen toisenkin kerran!

*******************

Teneriffalla jatkuu vesipula. Aricossa on katkoksia veden jakelussa.

Tenerife Nortella pilvet ovat taas häirinneet lentoliikennettä ja useita koneita ja paljon matkustajia on ohjattu etelän kentälle. Minulla sattui hyvä onni, ettei lähtö viivästynyt.

Té Negro

Tila

Kuvat aamupäivän kävelyltä. Belairia vastapäätä sijaitsevan romahtaneen huoltoaseman tähden, estrellan, tila on edelleen surkea. Voi kuinka paljon täällä olisikaan korjattavaa ja restauroitavaa!
Pieni auto kioskin edessä oli hauska. Mudanzas, muutot, grupajes, ryhmäkuljetukset, guardamuebles, huonekaluvarasto. Nukkekodin kalusteiden kuljetuksiin olisi sopiva! Ymmärrän, että heillä on ehkä isompiakin autoja, mutta tämä oli vitsikäs.

Kävin syömässä desayuno inglesin Café Royalissa, kun jotkut britit ovat sitä kehuneet. Parasta oli kunnon musta tee, jota oli riittävä annos. Britit osaavat teeasiat, vaikka taisivat teet riistää intialaisilta.

**************

Playa Jardinin ongelmiin on nyt ottanut kantaa myös kaupungin johto suunnitellen parannuksia. Kaupunginjohtajan epäluottamus syntyi juuri tästä, ettei rannan saasteongelmaa ole otettu vakavasti.

Myös Anagassa on suljettu Playa Benijon uimaranta, mutta siellä syynä ovat maanvyörymät, kiviä putoilee vaarallisesti kulkureitille.

”Venepakolaisia” Afrikasta on tullut n. 25 000 henkilöä vuodessa. Ja kuluneen 5 kk:n aikana tällä vaarallisella reitillä heistä on kuollut n. 4800 (rtvc.es). Surullista!

P.S. Ennen aamu-uutisia n. klo 7.40 Kanarian tv:n kanavalla tulee nykyään lyhyt kielioppiohjelma ”Lavadora de textos” – tekstipesukone. Meille kieliopin rakastajille mieluinen.

Kiinanruokaa kotona

Tila

Kiinalaista ruokaa kotona valmistetaan näin:

Tarvitaan:

  • muutama kynsi valkosipulia pilkottuna
  • punasipuli pilkottuna
  • tuoreita herkkusieniä paloiteltuna
  • wok-vihannessekoitusta (tai erilaisia vihanneksia pilkottuna)
  • puoli punaista paprikaa pilkottuna
  • tuoretta inkivääriä pilkottuna tai jauhettua kuivattua inkivääriä
  • pakastettuja katkarapuja sulatettuna
  • seesaminsiemeniä
  • seesamiöljyä
  • osterikastiketta
  • kalakastiketta
  • cashew-pähkinöitä
  • sitruunamehua/limettiä/valkoviinietikkaa
  • hunajaa
  • soijakastiketta
  • kasvis- tai kalaliemikuutio (ilman natriumglutamaattia)
  • hieman maizenaa suurusteeksi
  • jasmiiniriisiä

Jasmiiniriisi keitetään ohjeen mukaan. Kastike tehdään vokkipannussa niin, että seesamiöljyssä kuullotetaan nopeasti seesaminsiemenet ja valkosipulit. Seokseen lisätään paloitellut kasvikset ja katkaravut sekä pähkinät. Lisätään mausteet: kala- ja osterikastiketta, etikkaa, soijakastiketta, liemikuutio murskattuna, etikka ja /tai sitruunanmehu. Lisätään hieman vettä ja pari rkl hunajaa sekä hieman maizenaa. Haudutetaan hetkinen ja niin maukas ruoka on valmis.

Pöytämausteena käytän riisin kanssa sweet and sour -kastiketta ja Sambal Oelek -chilitahnaa. Kannattaa käyttää nykyisten aasiankauppojen valikoimia. – Muistan kun 80-luvulla piti, ainakin Pohjois-Suomesta, käydä ostamassa näitä mausteita ulkomailta, ellei kauempaa niin Ruotsista.

¡Buen apetito!

Harviala

Tila

Eilen ajelimme Harvialassa, joka on Janakkalaan kuuluva kylä. Harviala on kuulu paitsi historiallisesta kartanostaan, myös taimitarhatoiminnastaan ja aiemmin myös karjanjalostuksesta. Harvialasta löytyy tietoa historiasta jo 1300-luvulta, jolloin kartano on rakennettu. Omistajat ja suvut ovat alueella vaihtuneet usein vuosisatojen aikana. Taimitarhatoiminta on alkanut vuonna 1913 ja se jatkuu edelleen. Taimitarha on yksi Suomen suurimmista puutaimistoista, ja sieltä on mahdollista hankkia monenlaisia taimia viherrakentamiseen.
Harvialan kartanon aluetta on ympäröinyt puutarha ja puisto, josta voi nykyäänkin löytää harvinaisia jalopuita, näitä ovat mm. amerikanjalopähkinä ja kääpiölännenpihta.

Kuvassa alhaalla oikealla näkyy entisen Sirola-opiston (nyk. Vanajalinna) päärakennus. Sirola-opisto oli vuosina 1946-1994 toiminut Yrjö Simolan säätiön ylläpitämä yhteiskunnallinen kansanopisto. Säätiön taustalla olivat Suomen kommunistinen puolue, SKDL sekä sen jäsenjärjestöt.

Nykyään Vanajalinnassa on ravintola- ja majoitustoimintaa.

Kemissä

Tila

Lähtökuvat Kemin asemalta pari päivää sitten. Puutavaravaunut ovat tyypillinen näky Kemissä: tehtaalle menossa. Kemissä on ollut pitkään paperi- tai selluloosatehtaita, vanhoilta nimiltään Kemi Oy ja Veitsiluoto Oy. Ne lienevät muuttaneet nimiään ja omistussuhteita sekä tuotantoprosessiaan jo moneen kertaan.

Kemi on tyypillinen teollisuuskaupunki. Se on perustettu jo 1869 ja se on Tornion jälkeen Lapin vanhin kaupunki. Teollisuuskaupunkiin muutettiin työpaikkojen perässä ja niinpä väestö olikin alunperin enimmäkseen muualta muuttanutta. Kemi rakentui Kemijoen ja Perämeren pohjukan yhtymäkohtaan, mihin rakennettiin Isohaaran voimalaitos. Se tarvittiin sodan jälkeiseen sähköntarpeeseen; voimalaitoksilla padottiin sittemmin koko pitkä Kemijoki.

Kemijoen uitto oli sekin tärkeä työllistäjä kaupungissa.

Kemi on aiemmin tunnettu ”Punaisena Keminä”, syynä voimakas työväestön muuttoliike kaupunkiin muualta maasta, ei vain lähitienoolta, vaan myös kauempaa. Työväenliike yhdisti tulijoita ja työväentaloista tuli uusien asukkaiden henkinen koti. (lähde: R Satokangas, väitöskirja 2004).

Minäkin olen jo pienestä tytöstä saakka osallistunut Kemin vappumarsseihin isäni kanssa – ja jatkanut perinnettä sitten muualla.