Kävimme pelaamassa minigolfia La Pazissa, Puertossa. Mukava rata, sopivan vaikeita esteitä ja miellyttävä miljöö. Las Amercasin minigolf on kyllä visuaalisesti näyttävämpi (barcelonalaistyylistä mosaiikkia), mutta se on kalliimpi ja ehkäpä enemmän turistipaikka. Ainakin eilen kaikki muut pelaajat olivat paikallisia.
Peli on kyllä muuten mukavaa, mutta jostakin syystä minä saan aina eniten pisteitä (= häviän). No, osallistuminen on tärkeintä.
Uskokaa tai älkää, mutta eilen söin ensimmäistä kertaa Puchero Canariota, kanariankeittoa. Olen tosin nähnyt sitä aikaisemminkin keitettävän, esim. La Floridan kyläjuhlissa, mutta siellä en ole jaksanut jäädä annosta jonottamaan.
Näin ystävämme kertoi valmistavansa keiton:
Pucheroon keitetään ensin garbanzot eli kikherneet naudanlihan, sipulin ja valkosipulin kanssa, mausteena suola. Sitten lisätään lihat ja makkarat (porsaan kylkipaloja, kanaa, chorizo-makkaraa) sekä vihanneksia: calabaza-kurpitsaa, kesäkurpitsaa, kaalta, perunaa, porkkanaa, vihreitä pitkiä papuja (langoilla nyyteiksi sidottuna), bataattia, purjoa, maissia. Keitetään kypsäksi.
Liemestä valmistetaan lisäkkeeksi escaldon: kulhon pohjalle laitetaan hieman chiliä ja sitten lientä keitosta. Tähän sekoitetaan gofio-jauhoa.
Lautaselle annokseen kootaan keiton kaikkia komponentteja, päälle lorutellaan hivenen oliiviöljyä ja viinietikka, sekä nokare escaldonia.
Ruoka oli erityisen hyvää. Tärkeää on, että puchero nautitaan hitaasti eri makuja tunnustellen, kertoi emäntämme. Tämä ruoka on hyvin perinteinen ja sitä on syöty usein mm. ystävämme perheessä täällä jo vuosikymmeniä. Palanpainikkeeksi sopii punaviini.
Kanarioystävämme, pariskunta, haaveilee muutosta maalle. Kävimme heidän kanssaan tutustumassa erääseen fincaan Los Silosissa. Mahdollisuus olisi viljellä ekologisesti, mikä myös houkuttaa ystäviämme.
Silloin, kun me vielä etsimme taloa, kävimme myös Los Silosissa, muutamaa fincaa katsomassa. Tuolloin kuulimme, että useita saksalaisia on muuttanut seudulle ekoviljelijöiksi. Alueella kasvatetaan paljon banaaneja, mutta myös viiniä, monenlaisia hedelmiä ja vihanneksia.
Toivottavasti ystävät saavat haaveensa toteutetuksi. Minusta viljelytyöhön ei olisi – liikaa työtä – teen mieluummin näitä ”toimistohommia”.
Eilen alkoi virallisesti kevät, siis 20.3. klo 16.15 Kanarian aikaa. Kevät kestää Observatorio Astronómico Nacionalin mukaan 92 päivää ja 18 tuntia, jonka jälkeen alkaa kesä.
– Joka vuosi nämä tarkat vuodenaikojen vaihtumisajat ilahduttavat! Mistäpä sen muusta tietäisi, kun ei ole lumi ja jää maata peittämässä.
Orkideapuut kukkivat, se lienee kevään merkki täällä.
Kävimme etelän kentältä hakemassa tämän talvikauden toiseksi viimeisen Suomesta tulleen vierailijan meille; parin viikon päästä saapuu vielä yksi nuoripari. Kaikki mieluisia kävijöitä!
Nyt olen löytänyt kaksi kauppaa, jossa myydään miniatyyrejä, mikä minulle tarkoittaa nukkekotikalusteita. Täällä Teneriffalla harrastetaan lähes joka kodissa ja liikehuoneistossa jouluseimiä, joihin kuuluu paljon monenlaisia pihapiirejä ja kalusteita. Siispä on liikkeitä, joista löydän paljon sisältöä nukkekotiini – ne ei-uskonnolliset jutut.
La Orotavan kaupungissa Calle Viera 23:ssa on suuri, ihastuttava miniatyyriliike, jossa isäntä itse valmistaa esineet. Ellei ovi ole auki, voi koputella ovelle: niin me teimme ja pääsimme sisään.
La Lagunan vanhassa kaupungissa (alakuvat) on Calle Nuñes de la Peña 3:ssa miniatyyriliike, jonka valikoima on pienempi, mutta kiinnostavia pikkutavaroita on sielläkin.
Niin siinä sitten kävi, että jouduimme poikkeamaan Ikean kautta ja hankkimaan uuden vitriinikaapin. Nukkekoti laajenee.
Espanjassa on meneillään Tarjeta Sanitarioiden vaihto (Tarjeta Sanitaria on suomalaisen Kela-kortin vastine täällä). Muutettuani Teneriffalle siirsin myös terveydenhuoltoni tänne, ja siis erosin Suomen Kelasta. Sain paikallisen kortin (alakuvassa alimmaisena) ja sen myötä terveydenhoitopalvelut, jotka ovat täällä ilmaisia.
Sekä terveyskeskuskäynnit että sairaalahoito ovat maksuttomia. Lääkkeistä eläkeläiset maksavat 10% hinnasta, mutta suomalaiseläkeläiset joutuvat maksamaan tuloistaan myös 1,5% terveydenhoitomaksua Suomeen, joka korvaa Espanjalle suomalaisten hoitokulut.
Paitsi se, että terveydenhoito on maksutonta täällä, se on myös korkeatasoista. La Lagunassa meillä on yliopistosairaala.
Syy siihen, että minulla on myös espanjalainen terveysvakuutus on se, että erikoislääkäreille täällä on pitkät jonot. Vakuutuksella pääsee konsultaatioon heti.
Uusitun Tarjeta Sanitarian (alakuvassa vanhan kortin päällä) hain eilen omasta terveyskeskuksestani, Las Dehesasta, joka on hyvin jyrkässä ylämäessä noin kilometri meiltä. Jos ei jaksa kavuta rinnettä, terveyskeskukseen pääsee myös linja-autolla, Titsalla, eikä kaupunkikyydin hinta päätä huimaa, 1,15€.
Mikäli tarvitset Suomen viranomaisia varten elossaolotodistuksen, se hankitaan Teneriffalla näin:
Ensin soitetaan Las Palmasin kunniakonsulaattiin ja tilataan todistus. Sieltä paperi kirjoitetaan ja lähetetään postitse (tässä tapauksessa pikakirjeenä meille). Sähköpostilla kunniakonsulaatista Las Palmasista lähetetään myös lasku (30€) ja Santa Cruzissa asuvan kunniakonsulin puhelinnumero. Hänen kanssaan sovitaan tapaaminen – me tapasimme Santa Cruzissa, keskeisellä paikalla kahvilassa. Kunniakonsuli allekirjoitti todistuksen ja siinä se: kotona dokumentin skannaus ja lähetys sähköpostitse Suomeen. Muutama päivä tässä proseduurissa kului, mutta nyt on asia hoidettu.
P.S. Tässä tapauksessa elossaolotodistusta tarvittiin erään (kaukaisen) sukulaisen perunkirjoitusasiassa.
Lauantain iltaohjelmamme oli seuraavanlainen – jo perinteinen: kokosimme autolastillisen ystäviä ja lähdimme kohti Matanzaa, josta löytyy useita hyviä guachincheja. Ajelimme mutu-menetelmällä seudun mutkaisia teitä jyrkkiä mäkiä ylös ja alas, emme menneet aiemmin käytyihin paikkoihin, vaan löysimme taas uuden: Guachinche Pa’ Picar, C/Arrayán, 49, La Matanza.
Hyvä guachinche: Painetut ruokalistat (ei yleistä), paljon valikoimaa, ystävällinen tarjoilu, paikallinen hyvä viini.
Söimme erilaisia kroketteja (croquetas) täytteenä mm. vuohenjuusto ja karamellisoitu sipuli tai pinaatti, kaikki maukkaita. Maistoimme myös makkaroita, mm. chistorras ja morcilla dulce.
Jälkiruokana oli viikunamoussea, hyvää sekin.
Maukasta ruokaa, hyvää seuraa ja edullinen paikka!
Eilen, kansainvälisenä naistenpäivänä, koko Espanjassa, kaikissa suurissa kaupungeissa, mukaan lukien Kanariansaarista ainakin Teneriffan Santa Cruzissa ja Gran Canarian Las Palmasissa järjestettiin ennätyksellisen suuret 8M-mielenosoitukset. Olin mukana Plaza Weyleriltä lähteneessä kulkueessa: koskaan en ole nähnyt näin paljon mielenosoittajia täällä.
Feministejä violeteissa paidoissaan, miehiä, naisia, nuoria ja vanhoja, mukana paitsi banderolleja ja iskulauseita, myös kattiloita ja rumpuja, vihellyspillejä: ääntä ja päättäväisyyttä riitti.
Päävaatimuksena oli, luonnollisesti, tasa-arvo, iqualdad, miesten ja naisten välillä sekä kotona että työssä. Machismoa ja perheväkivalta vastustettiin myös.
Tämän päivän lehdet kirjoittavat mielenosoitusten olleen ”La Revolución de las mujeres”, naisten vallankumous, historiallinen 8M (8. maaliskuuta, naistenpäivä).
Teimme Teiden kierroksen. Tie Aguamansasta Teidelle oli edelleen korjauksen alla ja sen takia osan päivää kiinni (aamulla ja siestan loputtua), mutta klo 11 jälkeen sinne oli sallittua ajaa. Välillä tiellä oli liikennevaloja ja siis jonoja ja työkoneita, siellä tehtiin mm. kaidetöitä ja ajoratamaalausta.
Teleferico ei ollut toiminnassa, sillä tuuli oli kova.
Palatessa yritimme uimarannalle Playa de Santiagoon, mutta siellä oli punaiset liput ja ranta suljettuna.
Santiago del Teiden jälkeen pohjoiseen päin tie oli sekin autojonon tukkima, ja ambulansseja ja grua ajoivat sinne kiireesti: oli tapahtunut liikenneonnettomuus. Jouduimme kiertämään Mascan serpentiinitietä.
Näistä pienistä vastoinkäymisistä huolimatta serkut saivat nauttia hienoista maisemista ja kauniista päivästä. Jokainen auringonsäde on heille tarpeen, sillä he palaavat pian Suomen ja Ruotsin talveen.