Ajopäivä taas

Tila

aur

Eilinen ajomatka oli reilut 500 km, mutta aikaa kului yhtä paljon kun edellispäivänä, sillä Pariisin ohikulkutiet olivat ruuhkaisia. Jouduimme matelemaan jonoissa.

Reitti kulki alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen sisämaassa kiertäen Bourdeauxin seudun, sillä siellä oli ollut maastopaloja. Lämpötila nousi matkan aikana korkeimmillaan +41 asteeseen. Oranssi varoitus oli voimassa. Muutaman kerran poistuimme autosta huoltoasemilla: kuumuus lehahti vastaan. Nestettä ja suolapalaa tarvitaan tässä lämmössä.

Useita tietulleja oli reitillämme. Saksassa maksuteitä ei ollut, mutta Ranskassa niitä oli enemmän kuin tarpeeksi!

Auringonkukkapellot ilahduttivat. – Vielä ei liene laventelin kukinta-aika, sillä aiemmilta reissuilta mieleen jääneitä tuoksuvia violetteja laventelinkukkamaisemia emme ole nähneet.

Yö Limogesissa, tänään matkaa jatketaan tavoitteena Espanja.

Ajopäivä

Tila

eu

Yli 800 km:n matka kertyi eilen auton mittariin. Paljon on maaseutua ja viljelyksiä täällä Keski-Euroopassakin. Ja monta ydinvoimalaa ohitettiin. Lämpötila ei yltänyt kuin +32 asteeseen kun ajelimme halki Saksan ja läpi Belgian kulman päätyen Reimsiin Pariisista koilliseen.

Hotelli oli taas muutama kilometri kaupungin keskustasta syrjässä. Hotellin valintakriteereistä yksi on tämä: ei kaupunkien keskustoihin. Muut ovat: edullinen hinta, mahdollisuus aamiaiseen, wifi, ilmastointi ja parkkipaikka. Etelään päin kuljettaessa hinnat laskevat!

Nyt päivä menee ajaessa Ranskassa kohti Espanjaa, mutta maata emme vielä tänään vaihda. Vähän leppoisampi ajopäivä on tarkoituksena ja samalla varotaan maastopaloalueita.

Nettipimento

Tila

fili

Matkustimme laivalla 30 tuntia nettipimennossa Helsingistä Travemündeen. Koska matkustin tätä väliä ensimmäistä kertaa, huomioni olivat nämä:
Positiivista oli, että laiva oli matkustamista, ei biletystä varten. Tallinnan laivoihin verrattuna aivan toisenlainen, rauhallinen tunnelma. Hytit olivat suhteellisen tilavia – pienempiäkin on koettu. Brunssi oli monipuolinen. Huono puoli oli se, että hinnat olivat kovasti yläkanttiin. Kallista kaikki.

Saavuimme Travemündeen illalla pimeän aikaan, ajoimme pikkupaikkakunnalle Bad Oldesloeen, jossa yövyimme hotellissa, joka vaikutti hieman kulahtaneelta opiskelijamajoitukselta tai entiseltä sanatoriolta. Sielläkään netti ei toiminut.

Aamulla matka jatkui, suuntana Ranska. Kuulimme uutisia kuumuudesta ja metsäpaloista. Ehkä meidän on vielä muutettava reittiä palojen takia, katsotaan.

Paluumatka alkaa

Tila

vuo

Kotiinpaluu alkaa varsinaisesti nyt: olemme Vuosaaren satamassa jonossa laivaan. Paljon autoja ja matkustajia näyttää olevan jo odottamassa vaikka laivan lähtöön on vielä pari tuntia.

Tämän reissun viimeinen sukulaistapaaminen oli Porvoossa, jossa yövyimme.

Saimme myös kyytiin uuden nukkekotini, jonka ostin jo alkukesästä kirpputorilöytönä. Koira kuvassa on mittakaavana, se ei kuulunut kauppaan. Talo on lastattuna autoon kaikkien muiden ”lopputavaroideni” kanssa. Kaikki nämä vuodet minulla on ollut varasto vuokralla tai tavaroitani väliaikaisesti ystävien luona Suomessa. Tunnearvotavaroita kaikki, sellaista mitä ei raski heittää pois/kierrättää tms.

Mitä teen kaikilla nukkekodeillani? Sitten kun tulen vanhaksi, perustan nukkekotimuseon.?

Paluu

Tila

bir

Niinpä kului viisi päivää Berliinissä, omassa pienessä piirissä, mutta hyvä niin. Vietimme koko ajan Prenzlauer Bergin kaupunginosassa. Hotelli oli pieni ja viihtyisä, henkilökunta ystävällistä ja lapsen juoksenteluja sekä yleisissä tiloissa että vehreällä terassilla katsottiin suopeasti. Lapselle terassi oli metsä.

Lensimme sitten Finnairin siivin Helsinkiin ja nopealla vaihdolla Ouluun.

Matkasta jäi mukavia muistoja. Lapsen kanssa on hyvä matkustaa. Lapsi näkee maailmaa, muita ihmisiä ja maailmankuva avartuu. Meillä 3-vuotias ensin ihmetteli, kun ihmiset ”höpöttävät”, puhuivat kieliä, joita hän ei ymmärtänyt. Seuraavana päivänä lapsi itsekin ryhtyi puhumaan omaa kieltään, jota meidän aikuisten oli hieman vaikea ymmärtää!
– Kielitaito on sosiaalista pääomaa. Pieni lapsi oppisi kielen kuin kielen nopeasti, kun olisi aikaa ja mahdollisuutta oleskella lapsen kanssa vieraassa maassa pidempään. Luulen, että esim. puoli vuotta riittäisi hyvin.

Potsdamer Platz

Tila

pots

Ajelimme metrolla Potsdamer Platzille, josta kävelimme aiemmalta käynniltä tuttua reittiä Berliinin Legolandiin.

Korkeita tornitaloja on useita tuossa keskeisessä kaupunginosassa. Täälläkin on vallalla sähköpotkulautojen käyttö ja – kuten näköjään muuallakin – niitä on jätetty lojumaan joka puolelle.

Kävimme täällä Legolandissa viimeksi kun lapsenlapsi oli ehkä yksivuotias, nyt kolmevuotiaana hän piti paikkaa hieman liian meluisana ja osin pelottavanakin. No, lapsi kasvaa ja muuttuu.

Metrossa suurin osa matkustajista käytti maskia, myös me. Sää on suosinut, lämmintä, mutta ei kuumaa, aurinkoista.

Berliinissä

Tila

mitt

Ja niin lennähdimme Berliiniin!
Meillä on täällä perhetapaaminen muutaman päivän ajan. Kuvia olen ottanut lähes yksinomaa lapsenlapsesta ja hänen touhuistaan, joten blogikuvat ovat jääneet vähemmälle. Nyt ei olekaan tarkoituksena tutustua enemmälti tähän suurkaupunkiin, vaan viettää aikaa omien perheenjäsenten seurassa. Lapsenlapsen ehdoilla mennään. Siispä vierailukohteitamme ovat etenkin leikkipuistot ja hotellissa yövytään, leikitään ja nukutaan päiväunet.

Helteet ovat täällä helpottamassa, sadettakin saatiin.
Maailmanpolitiikan seuraamisesta ja Teneriffankin tapahtumista olen nyt lomalla vielä pari viikkoa.

P.S. Kuvan auto on hotellimme aulassa sisällä koristuksena. Minulle se herättää lapsuusmuistoja: sitten kun perheeseemme vihdoin ostettiin auto, se oli mini.

Matka jatkuu

Tila

rui

Matka jatkuu:
Yövyin Malagan lentokenttähotellissa, sieltä ennakkoon netistä tilatulla taksilla pääsin helposti Malagan kentälle. Olen viime aikoina suosinut lentokenttäkuljetuksissa näitä takseja: ne maksetaan jo tilatessa, rahaa tai korttia ei tarvita enää itse kuljetustilanteessa. Autot ovat ajoissa ja hinnatkin yleensä halvempia kuin tavalliset taksit.

Malaga – Amsterdam välillä tuulet olivat suotuisat ja kone oli etuajassa. Amsterdamista lähtö kohti Helsinkiä viivästyi koneen myöhäisen saapumisen takia, mutta perillä oltiin aikataulun mukaisesti.
Mittasin koneessa melua kännykän desibelimittariapilla: yllättävän kovaa ääntä koneen sisällä on! Kuulonalenemakorvani (vain toinen) on meluherkkä ja yritän suojella sitä enemmiltä vaurioilta. Melkein pitäisi olla kuulosuojaimet koneessa.

Yllättävää kyllä maskeja ei tarvinnut käyttää missään. Ei taksissa, ei lentoasemilla, ei koneissa.

Nyt olen jo Helsingissä, tänään Ouluun.

En barco

Tila

barc

Olipa laivamatka! Lähdimme torstaina Santa Cruzista Armaksella kohti Huelvaa. Alkuun kaikki meni kuten aiemminkin, mutta jo ennen kuin pääsimme ohi Teneriffan kärjen, laiva alkoi oudosti kaartaa takaisin satamaa kohti. Ihmettelimme moista kovasti!
Laiva palasi takaisin ”lähtöruutuun” satamaan, odotteli aikansa ja sitten se lähti uudestaan matkaan. Olimme tunnin myöhässä aikataulusta. Mietimme, saattoiko laivassa olla joku vika, jonka vuoksi piti palata.
Pitihän asiaan saada selko, siispä kävin kysymässä syytä paluuseen informaatiotiskistä laivassa. Joku matkustaja oli tullut väärään laivaan! Hänen matkansa olisi kohdistunut toiselle saarelle eikä ollenkaan mantereelle. Hän on saamassa suuret sakot siitä, että laiva joutui palaamaan takaisin, kertoi laivahenkilökunta.

Sitten matka sujuikin mallikkaasti, yö nukuttiin hytissä ja ateriat, monipuoliset, kuuluivat taas lipun hintaan. Aamulla kuitenkin meri alkoi näyttää voimiaan ja laiva keinui aalloilla niin, että merisairaus iski erääseen matkakumppaniimme. Minäkin jouduin aika pitkään tuijottelemaan horisonttiin, koska se on hyväksi todettu keino meripahoinvointia vastaan. Tällä välillä (Santa Cruz – Huelva) on aiemmin minun matkustaessani ollut aina melko tyyni meri. No, säät vaihtelevat.

Malagan satamaan saavuttaessa sattui vielä yksi epäonninen juttu: autokannella yksi matkailuauto törmäsi kovasti rämähtäen nostosillan päähän. Auton katto halkesi ja tuulilasin meni rikki. – Periespanjalaiseen tapaan katsomaan riensivät melkein kaikki, jotka olivat lähistöllä.

Laivasta päästiin sitten ulos kaksi tuntia aikataulusta jäljessä.

Yöksi ajettiin Sevillan lähelle tuttuun hotelliin ja aamulla matka jatkui Malagaan, minne jäin ja majoituin taas tuttuun hotelliin. Huomenna lennän pomppulennolla Helsinkiin.

Maailmantapahtumat ovat jääneet seuraamatta. Laivassa netti ei toiminut.

P.S. Teneriffan kotia vartioi nyt paitsi Securitas, myös ystävä, kesäasukas.

Matkalla

Tila

ro

Kone jo odottaa kentällä, kohta alkaa boarding.
Ehdimme kuitenkin jo eilen noudattaa yhtä paikallista loppiaisen traditiota: maistoimme roscón de reyesiä, kuninkaiden kakkua. Ja kuinka kävikään: heti ensimmäistä palasta leikatessani veitsi kopsahti yhteen tietäjän, juuri siihen, mikä kokoelmastani puuttui. Voitin siis. Jospa se tuottaisi onnea matkalle, sitä näinä aikoina tarvitaan.

Uutiset jäivät tältä aamulta kuulematta.
Sama loppukaneetti kuin aina, kun matkustamme: puutarhuri lupasi käydä talollamme päivittäin ja myös Securitas vartioi.