Lentopäivä

Tila

Vastaa

ac

Kotiinpaluupäivä. Aamuvarhaisella lensin lumisesta Helsingistä Finnairin siivin Berlin Brandenburgiin, Willy Brandtiksi nimetylle kentälle. Kone oli puolityhjä, sain taas kolme paikkaa käyttööni.

Berlin Brandenburgissa vaihdoin konetta. Lentokenttä on avattu uutena vasta lokakuussa 2020. Aiemmin lentoliikenne toimi Tegelin ja Schönefeldin kentiltä.

Tällä uudella kentällä käytävät ovat pitkiä; liukumatoilla pääsee helpommin porteille.

Teneriffan kone olikin sitten aivan täynnä. Eikä ihme, sillä terminaalista ulos tullessa oli vastassa lempeä Teneriffan lämpö. Koneessa oli joulunviettoon tulijoita, lomalaisia. Minä palasin kotiin.

Paluumatkalla siesta unimunassa

Tila

2

uni

Lähdin paluumatkalle Oulusta yöjunalla eilen illalla. Olen jättänyt paljon pelivaraa aikatauluihin, sillä junat usein myöhästelevät lumiongelmien takia. Juna olikin jo lähdössä myöhässä kymmenisen minuuttia. Nukuin huonosti, sillä piti osata jäädä Tikkurilassa pois päästäkseen lentoasemalle, eikä voi tietää, myöhästyykö juna vielä lisää.

Aikataulu kuitenkin lähes piti ja Tikkurilasta pääsin parin minuutin odotuksella I-junaan ja lentokentälle, jossa olin aamuvarhain. Olin varannut huoneen lentokenttähotellista, mutta sinne pääsee vasta ensimmäisellä kuljetuksella iltapäivällä.

Lentoaseman uudella puolella ennen turvatarkastuksia on nykyään lounge, jonne on sijoitettu ”unimunat”. Olen kerran aikaisemminkin viettänyt yöni niissä, silloin kun unimunat oli sijoitettu yhdelle lähtöporteista. Nyt hintakaan ei ollut päätähuimaava, joten otin viiden tunnin lepoajan ja nukuin univelkoja, siestaa. Hintaan kuuluu peitto ja korvatulpat, tyyny minulla oli itselläni. Munassa on pistoke laitteille, mutta vain USB-liitännällä. Onneksi ipadini latausjohdossa sellainen on, kun ”töpselin” ottaa pois.

Nyt odottelen virkistyneenä kyytiä hotelliin.
Toisaalta on haikeaa lähteä (lapsenlasta on jo ikävä), mutta toisaalta odotan kovasti kotiinpaluuta ja lämmintä.
Onneksi on näköpuhelin!

Mummokuplasta

Tila

7

abu

Talviset terveiset Oulusta ja ikiomasta mummokuplastani, johon ei maailman melskeet ulotu. Ja talvi on vain pukeutumiskysymys, sanovat. Oli pakko ostaa itselleni talvikengät, kinttaat ja pipo, ilman ei täällä kylmässä lumipyryssä pärjää.

Lapsenlapsen kanssa on paistettu pipareita, käyty seikkailemassa HopLopissa ja vietetty aikaa yhdessä.

Olen ollut lapsenlapsen nukkumakaverina muutaman illan, siis mummo omassa ja lapsi omassa sängyssään. Näin seremonia menee:
Isi käy sanomassa lapselle hyvää yötä, peittelee ja antaa iltasuukon. Valot sammutetaan.
Mummo menee sänkyyn peiton alle.
M: Hyvää yötä kulta, kauniita unia!
Lapsi: Täällä on pimeää!
M: Pimeässä on hyvä nukkua.
L: Voidaanko vielä vähän jutella?
M: No, jutellaan vähän.
Lapsi sitten kyselee, juttelee, mitä mielessä liikkuu. Mummo vastailee lyhyesti ja sanoo: Nyt nukutaan, hyvää yötä!
L: Mulla on jano!
M: Onko oikeasti?
L: Ihan oikeasti!
M: No, hyvä. Odota siinä peiton alla, mummo tuo vettä.
Mummo hakee vettä, lapsi juo yhden kulauksen.
M: Nyt nukutaan!
L: Voidaanko vielä vähän jutella?
M: No yksi pieni juttu vielä voidaan jutella.
Lapsi kehittelee taas jutun juurta, mitä sattuu mieleen tulemaan.
Mummo esittää jo melkein nukkuvaa, vastailee lyhyesti.
L: Mulla on pipi sormessa, en voi nukkua.
M: Huomenna se on jo terve, nyt nukutaan!
Lapsi jatkaa juttelua ja sanoo noin kymmenen kertaa
Ei tuu uni! Ei tuu uni! Ei tuu uni! Ei tuu uni!…

Lopulta uni voittaa pienen seikkailijan.
Ihania mummopäiviä olen saanut viettää ihastuttavan lapsenlapsen kanssa.

Huomenna mummon on lähdettävä paluumatkalle.

Kemissä

Tila

Vastaa

kem

Kemissä kolme yötä. Se riittää täällä. Lunta, kylmää, hämärää. Horisontissa näkyi yhtenä päivänä hienoinen aavistus auringon kajosta, lentokone jätti taivaalle valojuovan.

En ole talvi-ihminen! Onneksi ei tarvitse asua täällä!

Lapsuusmuisto: Meillä tehtiin piparkakut ruotsalaisen Stora Kokbokenin (1951) reseptin mukaan. Taikina valmistettiin suuressa emalikattilassa. Mausteiden tuoksut (inkivääri, kaneli, neilikka) palaavat mieleen kirjaa selatessa.

Tänään Ouluun.

Suomeen

Tila

Vastaa

nie

Lensin Berlin Brandenburgista Finnairilla Helsinkiin. Luksusta, sattumalta: sain koko penkkirivin käyttööni, koska kaksi paikkaa vieressä oli tyhjänä. Siispä jalat penkille, kaulatyyny niskan taakse, nojailua koneen seinään, kuuntelukirja korvakuulokkeeseen ja siesta. Hyvin meni siis tämä osuus matkasta, mutta Helsingissä oli lumipyry. Talvi. ¡A mí no me gusta!

Yövyin lentokenttähotellissa, sillä jatkoyhteydet pohjoiseen harvoin sattuvat sopivasti. Tänään jatkan taas matkaa.

Brandenburg

Tila

Vastaa

bran

Olen viettänyt muutaman päivänä tyttäreni kanssa Brandenburgissa, joka on osavaltio Berliinin lähellä. En siis itse asiassa käynyt Berliinissä ollenkaan. Lentokenttä, jonne lensin, on nimeltään Berlin Brandenburg.

Tänään 6.12. On Nikolauksen päivä. Tämä pyhimys ja joulupukin esikuva tuo Saksassa lapsille pieniä lahjoja, yleensä suklaata. Makeiset ilmestyvät kenkiin, jotka on hyvin puhdistettuna asetettu oven ulkopuolelle.
Meillekin Nikolaus toi pienet suklaapukit.

Kyllä, on myös Suomen itsenäisyyspäivä ja Espanjan perustuslain päivä, mutta niistä saa lukea, kuulla ja nähdä kaikista muista medioista.

Huomenna matkani jatkuu Suomeen.

Berliiniin

Tila

Vastaa

ber

Eilinen oli matkapäivä. Lensin EasyJetin koneella Tenerife Surilta Berlin Brandenburgiin. Reilun viiden tunnin lentomatka on aika pitkä minulle, joka olen pomppulentojen ystävä. Miksi niin? Siksi, että pompulla saa käveleskellä välillä eikä ole vaaraa veritulpistakaan.

Berlin Brandenburgin kentälle olin tilannut taksin etukäteen, sekin systeemi on minulle mieleen. Ei tarvi odotella eikä jonotella, vaan kuljettaja on nimilapun kanssa vastassa. Harmi vain että eilinen kuljettaja puhui vain saksaa, jota minä en osaa sanaakaan. Matka on maksettu etukäteen, joten rahaa tai kortteja ei tarvi käsitellä.

Hyvin päästiin perille ja nyt ollaan tyttären kanssa pienellä hotellilomalla.

Aamu: Lunta sataa ja näkymä ikkunasta on talvinen. Aikamoinen muutos yhtäkkiä Teneriffan kesästä tultuani!

Diciembre

Tila

Vastaa

de

Eilen, keskiviikkona iltapäivällä, Gran Canarian pohjoisrannikolle saaren edustalle mereen on pudonnut meteoriitti, joka on ollut noin koripallon kokoinen. Tapahtuma aiheutti hälytyksiä saarella ja asukkaat lähistöllä kuulivat räjähdyksen kaltaisen äänen, kokivat paineaallon, ikkunat helisivät. Arucas ja Guía olivat lähimmät asutuskeskukset meteoriitin putoamispaikalta.

Meteoriitin rata kulki yli Kanariansaarien, se lensi mm Teneriffan eteläosan yli. Onneksi putoamispaikka oli meri, joten tuhoja ei aiheutunut.

Sää viilenee, luvataan sateita ja lämpötilamaksimi on päiväsaikaan 23 astetta.

Kallistuneita lentohintoja ja mahdollisuutta subventoida niitä on mietitty saarihallituksessa. Lentohinnat vaikuttavat tietysti myös turistimääriin, jotka onneksi vielä ovat hyvällä tasolla.

Minä pakkaan taas laukkuani: huomenna lennän Berliiniin.

San Andres

Tila

1

luc

Kuvissa on Orotavan keskustan jouluvaloja. Kuvat on otettu autosta, tunnelmallisempaa ja vaikuttavampaa olisi käydä kävellen kierros kaupungin keskustassa. Vaan kun on aina niin ”kiire”.

Seimiasetelmatkin lienevät jo paikallaan. (Ne eivät ole suosikkejani uskonnollisen sisällön takia, miniatyyrimielessä kyllä.)

Tänään on San Andres, Antinpäivä, uuden viinin päivä. Jo eilen, San Andresin aattona päivää on vietetty. Perinteisesti lapset vetävät naruissa kolisevia purkkeja ja joillakin paikoin, ainakin Icodissa, alas vievillä kaduilla lasketaan mäkeä pahvien tai muiden alustojen avulla. Näin imitoidaan sitä vanhaa aikaa, jolloin viinitynnyreitä vieritettiin vuorilta alas rantaan.

Puerton keskustassa, Charcolla, on yleensä San Andresina lapsille työpaja, jossa voi rakentaa itselleen purkkiketjuja ja kolistella niitä pitkin katuja. Ja tietysti päivään kuuluvat paahdetut kastanjat ja uusi viini.

Rengasrikko

Tila

4

roto

Lauantai-iltana olimme ystävien kanssa aikeissa mennä syömään johonkin guachincheen, ylös rinteeseen. Matka päättyi kuitenkin jo ennen Santa Ursulaa, sillä auton takarengas tyhjeni. Korjausyritykset eivät auttaneet, eikä nykyautoissa – sitä en tiennytkään – ole vararengasta.

Vakuutuksen numeroon soittamalla saimme kuitenkin melko nopeasti gruan, hinausauton ja jonkin aikaa odotettuamme ja soiteltuani muutaman lisäpuhelun, tuli myös taksi, sekin vakuutuksen piikkiin, rengaskorjaamolle asti.

Lopulta pääsimme ystävien kanssa illan jo pimetessä syömään guachincheen Orotavan yläpuolelle La Casonaan. Hyvät olivat ruoat ja seura mukavaa. Loppu hyvin kaikki hyvin.

Uutisista:

Joka kolmannen myytävän asunnon Kanariansaarilla ostavat extranjerot, ulkomaalaiset. Asuntokauppa käy vilkkaana.

Joulunviettoon saarille tulijat joutuvat maksamaan lennoista enemmän kuin aiemmin, hinnat ovat nousseet huomattavasti. Residenttialennukset ovat kuitenkin voimassa.