Miercoles de ceniza

Tila

Tänään on karnevaaliviikon miércoles de la ceniza, tuhkakeskiviikko, joka Suomessa lienee eri päivänä. Illalla vietetään sardiinin hautajaisia, entierro de la sardina.

Kuvat ovat vierailulta kanarioystävien luona. Ruoka oli herkullista ja sitä oli kolmea lajia, kuten täällä on tapana: alkupalat (morcilla, queso, jamon serrano, pimientos de padron), pääruoka (papas y millo con costillas) ja jälkiruoka (arroz con leche, flan).

Eilen kävimme Avenida Cólonilla katsomassa olisivatko vanhat autot näytteillä aikataulun mukaan, mutta eivät olleet. Lienevät tulleet myöhemmin, me emme niitä nähneet.

Aamutv:ssä kerrottiin, että droneilla ja satelliiteilla ryhdytään valvomaan paitsi merenrantoja, myös metsiä palojen varalta.

Uutisissa kerrottiin myös, että kuumien lämpötilojen takia banaanisato kypsyy nyt tavallista nopeammin ja runsaampana. Tästä seuraa se, että hinnat laskevat ja sadon myynti vaikeutuu suurien määrien takia. Viljelijät eivät saa kulujaan katetuksi tuotoilla.

Lounaalla maalauskurssin kanssa

Tila

almu

Maalauskurssin kanssa kävimme lounaalla La Verassa sijaitsevassa ravintolassa Cruz del Rayossa. Minulle tämmöiset ruokailut toimivat myös kielikylpynä ja tehokas oli tämäkin. Ymmärrän – ja osaan osallistuakin – jos minulle puhutaan, mutta silloin, kun kaikki puhuvat yhtäaikaa, kuten täkäläisille on yleensä tapana, on vaikeaa pysyä mukana. Mutta olen kyllä sitä mieltä, että se suomalainen tapa, että jokaiselle annetaan puheenvuoro, on yliarvostettua!
Lisää tämmöisiä kielikylpyjä, siinä oppii, paitsi kieltä, myös kulttuuria.

Mittasin muuten kännyn desibelimittarilla: keskustelu ulottui ajoittain 96bB:iin, vaikka kukaan ei edes huutanut, kaikki vain keskustelivat.

Ruokana oli salpicon de atun (tonnikalasalaattia), croquetas de pollo (kanakroketteja), conejo (paistettua kania), carne de cabra (vuohenlihaa) perunoiden ja leivän kanssa. Juoman sai valita: puna- tai valkoviiniä, olutta, vettä.
Jälkiruuaksi saimme saimme suklaakääretorttua: se oli kyllä minulle tuttua, vaikka vieruskaverit selittivät tarkkaan miten sitä tehdään.

Ja sitten täkäläinen tapa: keskustelut jatkuvat pitkään vielä syönnin jälkeen. Minä lähdin ensimmäisenä kotiin sulattelemaan paitsi ruokia, myös lepuuttelemaan korviani.

Decoraciones y almuerzo

Tila

dec

Päivä kymmenen:
Kuvissa on Orotavan kaupungin kaunista joulukoristelua aamukävelyn varrelta.

Kävimme tyttäreni kanssa syömässä lounasta Puertossa Pipossa. Ehei, se ei ole mikään suomalaisbaari, vaan kalasataman chiringuito. Kalastajien ylläpitämä ruokapaikka kauimmaisena rannassa. Söimme gambasalaatin, chipirones a la planca, kalavartaan ja papas arrugadas: kaikki maukkaita ja talon viinikin oli hyvää.
Taas tätäkin suosittelen – en ollut käynyt aiemmin.

Sunnuntailounas

Tila

Suomi -kerhon sunnuntailounas oli tänään Mei Linissä Calle Esquivelillä. Seuraavan kerran tapaamme siellä  su 4.11. klo 13. Perinne siis jatkuu: joka kuukauden ensimmäinen sunnuntai kokoonnumme syömään yhdessä ja samalla kerhon ajankohtaisista asioita informoidaan.