Korvaselfie: Kuulokojeeni, audífono, on ollut korvassani nyt vuoden – ja se on parantanut elämänlaatuani. Tinnitus, acufeno, ei ole poistunut, mutta kuulon korjaantuminen kojeella ja tinnitusta tarvittaessa maskeeraava suhina ovat auttaneet. Nyt tinnitus mitattiin ensimmäistä kertaa: 53dB ja 8000 Hz. Aikamoinen meteli tuossa toisessa korvassani siis on!
Orotavan Amplifonissa kuuloasioitani hoidetaan ja asiantuntevasti ja ystävällisesti se tehdäänkin.
Tänään meillä oli illalliseksi savustettua doradaa ja etikkaista kaalisalaattia. Kala oli Kanarialta pyydystettyä, ja kidukset olivat syvänpunaiset tuoreuden merkkinä. Monesti norjalaisen lohen kidukset ovat likaisenharmaat, kun niitä kalatiskillä pyytää näyttämään: eivät ole tuoreita, vaikka myyjä muuta väittää. Kannattaa siis käyttää lähikaloja, ainakin lubina ja dorada ovat herkullista syötävää, samoin trucha. Muitakin kannattaisi kokeilla, valikoimaa löytyy kyllä.
– Kuvaa ei taas ehtinyt ottaa ennen kalan maistamista!
Lomallelähtömietteissä – vaikka lähdemme vasta noin kuukauden kuluttua – otin netissä yhteyttä Securitakseen, monestakin syystä: 1) lomalla ollessa huolettaa, miten ovat asiat Orotavan kotona, 2) kesällä olen noin kuukauden yksin talossamme ja yöpimeällä tuntuu turvattomalta, 3) jardinero varoitteli, kuinka helppo pihaamme on päästä, muuri on puutarhavaraston kohdalta matala, 4) lähinaapureilla on portinpielessään Securitaksen tarrat.
Eikä kulunut kuin viisi minuuttia, kun Securitaksesta soitettiin ja kysyttiin, voiko esittelijä/mekaanikko tulla antamaan tarjouksen. Ja siitä pari-kolme tuntia, niin meillä oli jo kamerat liiketunnistimineen ja muine laitteineen asennettuna. Meillä on myös mm. detector de inhibidores, joita Securitas käyttää vain Espanjassa. Se on laite, jolla estetään se, etteivät nörttirosvot pysty sulkemaan talon ulkopuolelta turvasignaalejamme.
Turvasysteemit voi laittaa päälle kun poistuu kotoa ja palattua ne deaktivoidaan. Illalla nukkumaan mennessä laitteet voi asettaa yömodelle, mutta silloin ei ole olohuoneeseen menemistä ilman deaktivointia, hälytin antaa 120db äänen kaiuttimesta ja hälyttää Securitakseen, jos huomaa liikkeen. Ja SOS-nappi on hätätilanteita varten, samoin hätäkoodi ja monenlaista muuta. Tänään on opiskeltava laitteiden ominaisuuksia. Nyt ei pelota. Ja nyt voin rauhassa sosiaalisessa mediassa ja täällä blogissa ilmoittaa lomalle lähdöstä; iPadin appsilla voin lisäksi lomalta valvoa, mitä kotona tapahtuu.
Nykyaikaa 🙂 .
P.S. Jos haluat mekaanikon esittelemään systeemiä ja asut Teneriffalla, minulta saa puhelinnumeron.
Guachinche El Ramal on arvioitu kuuluvan yhdeksi kymmenen parhaan teneriffalaisen guachinhen joukossa. (Lähde: tietysti fb 🙂 ). Niinpä päätimme ystävien kanssa käydä testaamassa paikan, onhan se yksi lähiguachincheistamme. El Ramal sijaitsee siis Teiden tiellä ennen Orotavan kaupunkia, kaikilla Orotavaan menevillä Titsoilla pääsee lähelle.
Ulkopuolelta paikka oli tyyppiä ”peltikatto ja muoviseinät”, mutta itse ruokasali ja patio olivat suuret ja valoisat. Ruoka oli tyypillistä guachincheruokaa: söimme pimientos de padron, leipää ja aliolia, bisteckiä ja chuletaa, paikan päällä tehtyjä papas fritas ja maistelimme Matanzan viiniä. Hyvää oli, mutta mielestäni tavallista tasoa, minulta ei heru erityispisteitä. Ruokaa oli, kuten tavallista, mukaan otettavaksi asti. Hinnat olivat hieman yläkanttiin täkäläiseen verrattuna. (Tietysti Suomen hinnoista ei voi puhua samana päivänä tai viikkonakaan!).
Nuorison suosiossa paikka näytti olevan.
Ensin pari kaunista kuvaa ja käymisen arvoista paikkaa: auringonlasku El Sauzalissa ja näkymä Parque Garcia Sanabria -puistoon Santa Cruzissa, Rambla-kadun varrella.
Kolmannessa kuvassa on muistutus perinteisestä Pinoleren juustoferiasta, jota vietetään tänä vuonna ensi viikon vikkonloppuna, siis 8. ja 9.4. Orotavan guagua-asemalta on usein järjestetty sinne ilmainen tai pääsylipun sisältävä kyyti. – Tämän vuoden järjestelyistä en vielä tiedä.
Kolme kuvaa tutusta paikasta, Puerton kalasatamasta, muellelta. Meillä alkaa jo olla lämmintä ja aurinkoista. Ja suuri osa talviasukkaista on jo lähtenyt tai lähtemässä, kun täällä alkaa paras kesä. Onneksi ei ”kesäloma” = matkalle lähtö ole vielä aivan lähellä. Siitä reissusta sitten aikanaan lisää. Nyt nautitaan kesästä täällä.
Tänään rautakauppakierros jatkui. Talossamme on muutamia rikkoutuneita kattotiiliä, joiden tilalle etsimme uusia. Parissa ensimmäisessä kaupassa kyllä tunnettiin tiilet: ”Sí, son tejas Canarios, pero no se fabrican todavía”. Kanariantiiliä, joita ei enää valmisteta.
Lopulta La Luzin rautakaupasta löysimme onneksi melkein samanlaisia, mutta uutta tuotantoa olevia tiiliä, joilla rikkinäiset voi korvata.
Tänään olin tulkkausapuna puutavaraliikkeissä. Ensinnäkin opimme rautakaupoista seuraavaa: Leroy Merlin on vain ”pienten töiden” tarvikekauppa. Jos on tekeillä isompaa remonttia ja tarvitsee järeämpää puutavaraa, täällä lähistöllä on kaksi liikettä, joissa kannattaa asioida. Ferretería San Isidro Realejoksessa ja Ferretería Santana Santa Ursulassa.
Vaan tulkkaus ei ole aina helppoa minulle. Minun olisi pitänyt kääntää seuraavaa: ”Tönäreillä pönkätään kakkosneloset!” – Huoh. Olisinpa ymmärtänyt sen edes suomeksi! Kyllä terveydenhuollon asiat ovat paljon helpompia kääntää espanjaksi.
P.S. Santanan liikkeessä myytiin mm. kuusamolaista puutavaraa.
Isot on kalat Alcampossa. Tonnikalaa emme ostaneet, mutta suuria katkarapuja, langostinoja, kyllä. Niistä tein salaattiannokset vihannesten ja majoneesin kera.
Tänään on meidän ”perinteinen” savulohikeittopäivä. Ystäviäkin tulee sopalle.
Kävelin San Telmon rannassa. On pilvinen päivä, meri tummana ja sateen uhka ilmassa. Punainen lippu, uimarit ovat poissa, mutta uinninvalvoja saapui paikalle.
Taas San Telmon kaiteet ovat kunnostettavana. Ne muurit, ne muurit! Ne olisivat olleet ikuisia. Ja paljon kauniimpia kuin nämä kaiteet. Harvoin edes käyn Telmon rannassa, koska en vieläkään näitä kaiteita hyväksy, enkä korruptiota, joka projektiin liittyi.