Ennalta suunnittelemattomassa reitissä on yllätyksiä: ajoimmekin sitten Zaragozan ja Lleidan kautta Andorraan. Ensin oli viljelysmaita, karjatiloja ja sitten vuoristoa. Andorra, tämä ruhtinaskunta, jolla on oma parlamentti, mutta edustajat siellä myös Espanjasta ja Ranskasta, sekä kirkosta, on järjestelmältään hieman sekava, mutta minivaltiona saanut olla aika rauhassa. Veroparatiisistatustakin ollaan lieventämässä.
Hotellimme vieressä kuohuu joki koskineen. Näkymä on ikkunasta.
Camisa Negra = Paidan tarina: (Matka)kumppanini osti viikko sitten Madrid-Barajasin kentältä kansainväliseltä puolelta paidan. Vasta Havannassa huomasimme, että myyjä oli jättänyt hälyttimen paitaan ja sitähän ei omin avuin saa pois rikkomatta paitaa.
Eilen palattuamme umpiväsyneinä pitkältä lennolta Havanna-Madrid, menimme kentän informaatioon selvittelemään sitä, miten hälytin saataisiin pois – kansainväliselle puolelle emme enää päässeet. Ja kuitti paitaostosta oli heitetty pois.
Lentokentän infossa soittelivat sinne ja tänne ja lopputulokseksi tuli, että he eivät voi tehdä mitään. Suututti!
No, tänä aamuna yön lentokenttähotellissa levättyämme menimme takaisin kentälle. Ja nyt ensimmäisen raskaimmin aseistetun poliisin puheille, jolle kerroin ongelman. Hän ohjasi ystävällisesti Guardia Civilin luo. Tämä poliisi, ystävällisesti hänkin, ymmärsi ja auttoi ja hoiti asian niin, että paita voitiin viedä ohi tarkastusten ja hälytin poistaa.
Kiitos siis poliiseille, moite lentokentän informaatiopisteelle ja Hugo Boss -liikkeen myyjälle, joka jätti hälyttimen paitaan!
Matka jatkuu Madridista kohti Zaragozaa.