Savua pakoon

Tila

ronc

Eilen pakenimme savua. Tiesimme, että Bordeauxin alueella oli paloja ja valitsimme jo aiemmin läntisemmän reitin rantareitin sijaan ajaaksemme läpi Ranskan. Lähdimme Limogesista etelään kohti Agenia Périgueuxin ja Bergeracin kautta. Reitti kulki kuitenkin vielä liian lähellä paloalueita ja jouduimme ajamaan savussa muutaman kymmenen kilometrin matkan. Kurkkua jo kutitti ja mietittiin kääntymistä kokonaan toiseen suuntaan Toulouseen, mutta lopulta savu väheni ja Espanjan lähestyessä ilma kirkastui, onneksi.

Ajoimme sitten vuoristoteitä Jean Pied de Portin kautta Roncesvallesiin, joka on meille tuttu paikka. Lähdimme sieltä kahdeksan vuotta sitten Camino de Santiagon reitille. Mukavia muistoja!

Ajopäivä taas

Tila

aur

Eilinen ajomatka oli reilut 500 km, mutta aikaa kului yhtä paljon kun edellispäivänä, sillä Pariisin ohikulkutiet olivat ruuhkaisia. Jouduimme matelemaan jonoissa.

Reitti kulki alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen sisämaassa kiertäen Bourdeauxin seudun, sillä siellä oli ollut maastopaloja. Lämpötila nousi matkan aikana korkeimmillaan +41 asteeseen. Oranssi varoitus oli voimassa. Muutaman kerran poistuimme autosta huoltoasemilla: kuumuus lehahti vastaan. Nestettä ja suolapalaa tarvitaan tässä lämmössä.

Useita tietulleja oli reitillämme. Saksassa maksuteitä ei ollut, mutta Ranskassa niitä oli enemmän kuin tarpeeksi!

Auringonkukkapellot ilahduttivat. – Vielä ei liene laventelin kukinta-aika, sillä aiemmilta reissuilta mieleen jääneitä tuoksuvia violetteja laventelinkukkamaisemia emme ole nähneet.

Yö Limogesissa, tänään matkaa jatketaan tavoitteena Espanja.

Ajopäivä

Tila

eu

Yli 800 km:n matka kertyi eilen auton mittariin. Paljon on maaseutua ja viljelyksiä täällä Keski-Euroopassakin. Ja monta ydinvoimalaa ohitettiin. Lämpötila ei yltänyt kuin +32 asteeseen kun ajelimme halki Saksan ja läpi Belgian kulman päätyen Reimsiin Pariisista koilliseen.

Hotelli oli taas muutama kilometri kaupungin keskustasta syrjässä. Hotellin valintakriteereistä yksi on tämä: ei kaupunkien keskustoihin. Muut ovat: edullinen hinta, mahdollisuus aamiaiseen, wifi, ilmastointi ja parkkipaikka. Etelään päin kuljettaessa hinnat laskevat!

Nyt päivä menee ajaessa Ranskassa kohti Espanjaa, mutta maata emme vielä tänään vaihda. Vähän leppoisampi ajopäivä on tarkoituksena ja samalla varotaan maastopaloalueita.

Nettipimento

Tila

fili

Matkustimme laivalla 30 tuntia nettipimennossa Helsingistä Travemündeen. Koska matkustin tätä väliä ensimmäistä kertaa, huomioni olivat nämä:
Positiivista oli, että laiva oli matkustamista, ei biletystä varten. Tallinnan laivoihin verrattuna aivan toisenlainen, rauhallinen tunnelma. Hytit olivat suhteellisen tilavia – pienempiäkin on koettu. Brunssi oli monipuolinen. Huono puoli oli se, että hinnat olivat kovasti yläkanttiin. Kallista kaikki.

Saavuimme Travemündeen illalla pimeän aikaan, ajoimme pikkupaikkakunnalle Bad Oldesloeen, jossa yövyimme hotellissa, joka vaikutti hieman kulahtaneelta opiskelijamajoitukselta tai entiseltä sanatoriolta. Sielläkään netti ei toiminut.

Aamulla matka jatkui, suuntana Ranska. Kuulimme uutisia kuumuudesta ja metsäpaloista. Ehkä meidän on vielä muutettava reittiä palojen takia, katsotaan.

Paluumatka alkaa

Tila

vuo

Kotiinpaluu alkaa varsinaisesti nyt: olemme Vuosaaren satamassa jonossa laivaan. Paljon autoja ja matkustajia näyttää olevan jo odottamassa vaikka laivan lähtöön on vielä pari tuntia.

Tämän reissun viimeinen sukulaistapaaminen oli Porvoossa, jossa yövyimme.

Saimme myös kyytiin uuden nukkekotini, jonka ostin jo alkukesästä kirpputorilöytönä. Koira kuvassa on mittakaavana, se ei kuulunut kauppaan. Talo on lastattuna autoon kaikkien muiden ”lopputavaroideni” kanssa. Kaikki nämä vuodet minulla on ollut varasto vuokralla tai tavaroitani väliaikaisesti ystävien luona Suomessa. Tunnearvotavaroita kaikki, sellaista mitä ei raski heittää pois/kierrättää tms.

Mitä teen kaikilla nukkekodeillani? Sitten kun tulen vanhaksi, perustan nukkekotimuseon.?

Lappeenranta

Tila

lapp

Saimaan kanava, torisatama ja hiekkalinna: olemme Lappeenrannan seudulla, sukulaisvierailulla taas. Kotiinpaluupäivä lähenee.

Eilen oli lämmin päivä, edellisen illan rajujen ukkos- ja sadekuurojen jälkeen.

**********

Teneriffalla on vietetty perinteinen heinäkuun puolenvälin Virgen del Carmen -juhla.
Teiden ympäristössä on havaittu seismistä aktiviteettia: satoja pieniä järistyksiä. Niitä on ollut viime aikoina paljon. Vulkanologit eivät vielä ole huolissaan.
Koronaepidemian loppua ei näy. Gran Canaria jatkaa tasolla 2 ja nyt myös Teneriffa on joutunut samalle tasolle.

Matkalla

Tila

Sav

Eilinen reitti kulki Ämmänsaaresta Savonlinnan kautta Lappeenrannan suuntaan. Pysähdyimme myös Lapinlahdella, paikassa, jossa on muistomerkkinä veturi Matin ja Liisan ensimmäisestä junamatkasta. Tuon kertomuksen suurin osa ainakin kansakoulun käyneistä muistanee.
Savonlinnassa tapasimme ystävää, kävimme torin kupeessa, jossa näimme höyrylaiva Rauhan, entisen Kaukaan tehtaan hinaajan, joka on ollut viimeiset 20 vuotta Savonlinnassa turistikäytössä.
Söimme lörtsyt. No jaa, onpahan perinneleipomus nyt maistettu, ei tehnyt vaikutusta.
Kaupungilla näytti kulkevan paljon oopperajuhlaväkeä. Minä olen käynyt kerran – vuosia sitten – oopperassa täällä. Linna on hieno, mutta oopperoista olen saanut tarpeekseni.

Vaihdoimme matkasuunnitelmaa: menemmekin laivalla reittiä Helsinki-Travemünde, jätämme tällä kertaa Baltian väliin.

Kainuu

Tila

suo

Matkalla. Ajelimme Suomussalmelle, Ämmänsaareen, Puolangan kautta. Kävimme sukulaisvierailulla täälläkin. Pistäydyimme myös katsahtamassa Hiljaisen kansan. Siellä oli tapahtunut paljon muutoksia ravintolatiloissa, mutta kansa oli onneksi ennallaan.

Täällä on sopivan raikas ilma, hieman satelee vettä.
Euroopassa ja etenkin Manner-Espanjassa on nyt voimassa lämpövaroituksia, osassa maata jopa +46 astetta. Lähdemme lähipäivinä ajelemaan läpi Euroopan kohti kotia. Saapa nähdä, joudummeko tuohon kuumuuteen! Silloin ei ole autosta poistumista. Onneksi on ilmastointi.

Paluu

Tila

bir

Niinpä kului viisi päivää Berliinissä, omassa pienessä piirissä, mutta hyvä niin. Vietimme koko ajan Prenzlauer Bergin kaupunginosassa. Hotelli oli pieni ja viihtyisä, henkilökunta ystävällistä ja lapsen juoksenteluja sekä yleisissä tiloissa että vehreällä terassilla katsottiin suopeasti. Lapselle terassi oli metsä.

Lensimme sitten Finnairin siivin Helsinkiin ja nopealla vaihdolla Ouluun.

Matkasta jäi mukavia muistoja. Lapsen kanssa on hyvä matkustaa. Lapsi näkee maailmaa, muita ihmisiä ja maailmankuva avartuu. Meillä 3-vuotias ensin ihmetteli, kun ihmiset ”höpöttävät”, puhuivat kieliä, joita hän ei ymmärtänyt. Seuraavana päivänä lapsi itsekin ryhtyi puhumaan omaa kieltään, jota meidän aikuisten oli hieman vaikea ymmärtää!
– Kielitaito on sosiaalista pääomaa. Pieni lapsi oppisi kielen kuin kielen nopeasti, kun olisi aikaa ja mahdollisuutta oleskella lapsen kanssa vieraassa maassa pidempään. Luulen, että esim. puoli vuotta riittäisi hyvin.

Potsdamer Platz

Tila

pots

Ajelimme metrolla Potsdamer Platzille, josta kävelimme aiemmalta käynniltä tuttua reittiä Berliinin Legolandiin.

Korkeita tornitaloja on useita tuossa keskeisessä kaupunginosassa. Täälläkin on vallalla sähköpotkulautojen käyttö ja – kuten näköjään muuallakin – niitä on jätetty lojumaan joka puolelle.

Kävimme täällä Legolandissa viimeksi kun lapsenlapsi oli ehkä yksivuotias, nyt kolmevuotiaana hän piti paikkaa hieman liian meluisana ja osin pelottavanakin. No, lapsi kasvaa ja muuttuu.

Metrossa suurin osa matkustajista käytti maskia, myös me. Sää on suosinut, lämmintä, mutta ei kuumaa, aurinkoista.