Kuvia päiväkävelyltä eilen. Sää oli lämmin, noin 25˚ keskipäivällä. Helpompaa on kulkea varjon puolella; yleensäkin välttelen auringossa oleskelua.
Aamutelevisiossa kerrottiin mm. turistiverosta, ekoverosta. Mascassa vero on ollut käytössä jo vuoden ja se on tuonut alueen parannustöihin jo 650 000€. Turisteilta peritään 28€/ vierailija, residenteillä 3€ ja teneriffalaisille käynti Mascan laaksossa on ilmainen. Muita turistiveropaikkoja ovat Teide ja Anaga.
Ikävä uutinen oli se, että Buenavistassa on tehty viime aikoina useita ryöstöjä mm kahviloihin.
Tähän vuodenaikaan kukkivat jakarandat ja liekkipuut. Reikiintyneen mainospressun alla vanha linja-autoasema odottelee jotakin tapahtuvaksi…
Kävin eilen kaupassa vetokärryn kanssa. Eräs saman talon asukas piti minulle alakerran porttia auki, kun näki, että olen tulossa. Kiirehdin askeleitani, kun huomasin sen. Hän sanoi minulle fraasin, joka jäi mieleen: ”La vida es corta, hay que disfrutarla!”. (Elämä on lyhyt, siitä täytyy nauttia, eikä siis kiirehtiä).
Kanarialaista elämänasennetta kuvaa hyvin tuo elämästä nauttiminen, muu on toissijaista. Kiirehtiä ei tarvi, vaan aina on aikaa istahtaa baariin, tavata ystäviä, jäädä kadullakin juttelemaan – tai vaikka kaupan kassalla. Töitä voi tehdä sitten, kun on siihen aikaa.
Toinen esimerkkitapaus tulomatkalla: Olin kymmenien muiden kanssa Malagan kentällä jonossa odottamassa, että boarding Teneriffan koneeseen alkaa. Saapuneet matkustajat tulivat ensin ulos koneesta. Yllättäen sieltä saapui FC Barcelonan koripallojoukkueen jäseniä pelipaidoissaan. Kenttävirkailijat riensivät ottamaan kuvia kännyköillään itsestään urheilijoiden kanssa. Koneeseen jonottajat odottivat. Tärkeimmät asiat ensin: hay que disfrutar!
Uv-indeksi on nyt säätiedon mukaan saarilla yli 11. Auringolta täytyy siis suojautua hyvin. Onneksi meillä Puertossa on viime päivinä ollut aasinmaha, panza de burro = pilvipeitto ympäröiden Teideä.
Castillo San Felipellä avautui eilen taidenäyttely, jonka kävimme ystäväni kanssa katsomassa. Näyttely kestää kesäkuun loppuun, ja jos digi+sekatekniikkataide kiinnostaa, työt ovat nähtävillä aamu- ja iltapäivästä, siestan aikaan kiinni. Työt ovat yhden taiteilijan, Ciara B:n tuotoksia. Enimmäkseen työt olivat kauniiden nuorten naisten kasvoja ja niihin oli liitetty jotakin pieniä guanchisymboleita tai luonnon elementtejä mukaan. Tämä taide jätti kylmäksi, ei herättänyt ajatuksia. Jäin vain miettimään, meneekö taidekin siihen suuntaan tulevaisuudessa, että tekoäly luo alun ja taiteilija lisää teokseen jotakin?
Playa Jardinin ranta on edelleen eristettynä nauhalla saasteiden takia, mutta jotkut uskalikot näyttivät kahlailevan vedessä.
Tänään on Santa Cruzissa sotaharjoitus- tai näytöspäivä paraateineen. Myös kalustoa esitellään. Toivottavasti tällä kertaa hävittäjät eivät lennä Puerton yli, sillä viimeksi se kuulosti pelottavalta.
Puertossa taas, aamukävelyllä. Kaikki lähes ennallaan, sää miellyttävän puolipilvinen ja lämmin.
Uusi suunnitelma kaupungin kasvojen pesemiseksi on vanhan linja-autoaseman uudistaminen. Suunnitelmassa vanha puretaan ja sen paikalle pystytetään uudisrakennus, jossa on paitsi paljon parkkitilaa, mistä kaupungissa on puutetta, myös liiketilaa ja harrastetiloja kaupunkilaisille. Hyvä ja kannatettava suunnitelma on, mutta täkäläiset aikataulut tietäen mietityttää se, kuinka kauan muutoksia saa odottaa. Vuosia, ehkä.
Uimarantaongelma on ennallaan, Playa Jardinilla jatkuu uintikielto. San Telmolla uinti on sallittua ja eilen rannalla oli keltainen lippu.
Meillä on lämmintä, yöllä noin 20˚ ja päivällä,enemmän.
Paluumatka Teneriffalle alkoi Kemi-Tornion pieneltä kentältä, josta olen ehkä vain pari kertaa aikaisemmin lentänyt. Kiireinen aikatauluni johtuu siitä, että minulla on sovittuja aikoja Teneriffalla.
Finnairin pieni kone lensi puolitoista tuntia Helsinkiin. Siellä yövyin terminaalihotellissa, joka on kellarikerroksessa ja ilman ikkunoita. Olen yöpynyt siellä kerran aiemminkin, enkä suosittee. Hotelli oli vaikea löytää nyt remonttien jälkeen ja sinne oli mutkikas käytävä, uuvuttavaa raahata laukkua – ylioppilaslakki oli toisessa kassissa.
Nukuin muutaman tunnin unet, sillä Norwegian lähti jo puoli seitsemältä aamulla ja portille suositellaan tulemaan ajoissa, pari tuntia aiemmin turvatarkastuksineen. Helsinki-Vantaan turvatarkastus on paras! Ei mitään laukusta ulos otettavaa.
Norjalainen lensi vakaasti ja aikataulun mukaisesti Malagaan, jossa jouduin odottamaan alkuiltaan saakkaa. Otin taas paikan loungesta, sillä paitsi että hintaan kuuluu ruokaa ja juomaa, on helpottavaa oleskella lepotuolissa, jossa pääsee lähes makuuasentoon. Lepotuoliosasto on tilavan loungen nurkassa.
Vuelingilla lensin Teneriffalle. Yhtiö kannattaa FC Barcelonaa mainoksista päätellen. Espanjalaiset ja Kanariot ovat, kuten tiedämme, urheiluhulluja!
Tenerife Nortelta tulin Titsalla 30 Puertoon. Olin kovin uupunut viikon matkustusrumban jälkeen. Kotona on hyvä levätä matkaväsyt. Ja Teneriffalle saapuessa tuli taas se hyvä kotiintulo-olo!
********************
Kanarian aamutv:ssä RTVC.es tänään 4.6. kerrottiin yliopistojen pääsykokeiden olevan käynnissä
Toinen pääuutinen oli lakihanke siitä, ettei asuntoja enää myytäisi ulkomaalaisille, sellaisille investoijille, jotka eivät asu pysyvästi saarella.
Vietimme eilen riemuylioppilasjuhlaa, me samasta koulusta 1975 kirjoittaneet. Osallistuimme ensin uusien ylioppilaiden juhlaan, siellä meille ”riemullisille” oli varattu omat paikat lähes eturivistä. Minun koulustani (entinen Suensaaren lukio) meitä oli paikalla neljä henkilöä, Putaan lukiosta, maan puolelta, osallistujia oli 20. Selityksenä muille kuin torniolaisille: Suensaari, keskikaupunki, on Tornionjoen saaressa, toinen lukio taas sijaitsee joen itäpuolella.
Uusia ylioppilaita oli paljon. Seremonia oli perinteinen, puheita ja musiikkia, lakkien ja todistusten sekä stipendien jako, gaudeamus igitur ja lakit päähän. – Kuvassa on oma 50-vuotias lakkini ja uusia ylioppilaita.
Sitten me, oman koulun sopivan pieni porukka lähdimme viettämään omaa iltapäivää ja iltaa. Pääsimme entiseen kouluumme käymään, sillä yksi meistä puolisonsa kanssa majoittui koulusta remontoituun hotelliin.
Aika paljon on ehtinyt tapahtua elämässä meille jokaiselle näiden kuluneiden vuosikymmenten aikana ja siinä menikin koko ilta, kun kaikki kerrottiin, välillä syötiinkin ja nostettiin muutama malja juhlan kunniaksi. Tuli hyvä mieli ja sovimme, että seuraavaan tapaamiseen ei enää odoteta kovin pitkään.
