Día normal

Tila

dia

Mitä te siellä Teneriffalla teette? Miten saatte aikanne kulumaan? Tätä kysytään aina, etenkin ne suomalaiset, jotka ovat käyneet vain turistimatkoilla ja joille siis Kanariansaaret merkitsevät hiekkarantaa, merta, palmuja ja turistibaareja.
Vastaus on tässä: Elelemme tavallista elämää. Esimerkiksi tänään kävin kaupassa, ajelin Titsalla Puertoon (1,15€/suunta), tulkkasin ystävää terveyskeskuksessa, vein kellon korjattavaksi (patteri loppu), kävimme lounaalla, nukuin siestan, valmistin ruokaa, katselin uutiset ja sitten aloin surffailla netissä.
En ole ollut rannalla näinä vuosina kuin muutaman kerran (en ole rantaihmisiä), enkä ole uinut monesti meressäkään, pelkään merivirtauksia, jotka täällä ovat vaarallisia.

Tämän päivityksen kuvissa haluan näyttää, kuinka meren väri vaihtelee päivittäin. Taiteilijaystäväni (huom! TP) kanssa olemme sinisestä monesti keskustelleet. Kuvat on otettu tänään ennen ja jälkeen siestan.

Hostal

Tila

hot

Vaihteeksi näin päin: yövyin ”lentokenttähotellissa” Tenerife Surin lähellä. Saavuin saarelle yökoneella, joka oli vielä tunnin myöhässä ja siten vasta aamuyöllä perillä.
Tenerife Surin kentän lähietäisyydellä (max 5 km) on paljon majoituspaikkoja, muutamista onnistuu jopa haku kentältä/kentälle vienti.

Yöaikaan pääsy Orotavaan ja Puerto de La Cruziin on joko tuttujen tai taksin varassa. Kokeilin toista mahdollisuutta. Varasin La Marietasta, Los Amigos hostelista, joka on kentän ”takana”, privaattihuoneen (30€ yö aamiaisella). Literan, kerrossängyn jaetussa huoneessa, olisi saanut 15€:lla.

Yllättäen receptionissa oli töissä suomalainen nuorimies, hän kertoi työskellenneensä siellä viisi vuotta.

Oli kyllä helpottavaa jäädä muutamaksi tunniksi nukkumaan ennnen Titsakyytiä pohjoiseen (Titsat 470, 111 ja 103: La Marieta – Santa Cruz – Puerto de La Cruz).

Cumpleaños

Tila

cu

Kävin ystävien syntymäpäivillä. Kakussa oli kaksi kynttilää siksi, että kaksi ystävätärtä täyttivät molemmat (n+1) vuotta, iässä, jossa vuosia ei ole niin tarpeen laskea.
Tarjoilut olivat maittavat.

Yläkuvassa on ruoka nimeltä escaldon: kalaliemi, johon sekoitetaan gofiota ja vihreää mojoa. Kannatti maistaa, hyvää oli. Lisäksi söimme kalaa, perunoita, tomaattisalaattia ja palanpainikkeeksi nautimme tietysti täkäläiseen tapaan punaviiniä. Mukava iltapäivä kului rattoisasti hyvässä seurassa.

Ja mikä ihana yllätys kotiin tullessa: jardinero oli saanut fontaneron korjaamaan vuotavan putken. Nyt allas on kunnossa! Kivi vierähti sydämeltäni, voin huoletta lähteä pikkulomalleni.

Piscina

Tila

pis

Ongelmia uima-altaan kanssa! Altaan veden täyttöputken poistoputki (mikä se lienee viralliselta nimeltään?) vuotaa. Olen katsellut sitä jo koko viikon, koska terassilaatat ovat jatkuvasti märkiä. Eilen jardinero aukaisi luukun ja siellähän se oli, ruostunut ja hapettunut putki, josta hiljakseen tiputtelee vettä. Niin ruma kuva siitä tuli, että ei viitsi julkaista. Jardinero yrittää saada fontaneroa, putkimiestä, kiinni ja korjaushommiin. Mutta niinkuin tiedetään, täällä eivät asiat eivät suju ihan käden käänteessä. Ja minun pitäisi lähteä jo keskiviikkona Suomeen. Nyt viikonloppuna ei auta kuin tarkkailla sitä, ettei vuoto suurene.

Niin että kyllä täällä meidän paratiisissa ongelmansakin on. Ja ne ilmenevät näköjään aina, kun olen yksin kotona.

Dentista

Tila

ham

Ruusut ovat kotipihalta, olkoot ne symbolisia tälle hammasjutulle:
Pari viikkoa sitten Suomessa minulta irtosi paikatusta hampaasta pala. Menin hammaslääkäriin, puudutus ja paikkaus 130€. Siitä oli jo vähennetty Kela-korvaus (eurooppalaisella ulkomailla asuvan kortilla).
No, täällä Teneriffan kotona muutama päivä sitten, kuten jo kirjoitin, samasta hampaasta lohkesi aamiaisella samanlainen pala, toisesta laidasta. Eilen kävin hammaslääkärissä sen korjauttamassa. Puudutus ja paikkaus, 52€.

Eikä tämä ole ainoa asia, jossa hintaero on samaa luokkaa Teneriffan hyväksi!
(Se hammas tuli kyllä kalliiksi!)

Asioita II

Tila

ver

Kävin hammaslääkärissä, La Verassa, koska poskihampaasta lähti eilen pala. Tämä hammaslääkäri on Sanitas-vakuutuksen listoilla, vaikka ei minun vakuutuksellani sieltä paljon etuja saa: vain tarkastuksen, kuvauksen ja puhdistuksen maksutta.

Ylihuomenna on uusi aika, nyt oli vain revision, tarkastus. Kovasti ehdottelivat implanttia aiemmin poistetun hampaan tilalle, ovat kai erikoistuneet implantologiaan ja heillä käy joku spesialisti mantereelta hoitamassa implanttipotilaita. Minä en halua! Tuntuu pahalta ajatus vierasesineen = ruuvin poraamisesta leukaluuhun. Yrittävät ylipuhua. Katsotaan.

La Villan ostoskeskukseen kävelin sitten. Siellä näytti olevan isot alennusmyynnit käynnissä. Ostin kuitenkin vain välttämättömyystarvikkeita, kuten deshumificadoreja, kuivausrasioita, joita täytyy taas levitellä, kun viikon päästä lähden taas reissuun, mutta vain viikoksi, onneksi.

Santa Cruz

Tila

san

Eilinen meni Santa Cruzissa: ensin satamassa laivalippua hankkimassa ja sitten ystävää tapaamassa Plaza de Españalla.
Lähtiessä Orotavassa hieman sateli ja oli pilvistä, mutta Santassa sää kirkastui ja lämpeni.

Laivalipun ja hytin olemme nyt oppineet tilaamaan hyvissä ajoin, koska viime kesänä jäimme kuukaudeksi Andaluciaan odottelemaan. Autopaikan saaminen laivalla ja lipun hinta riippuu virkailijasta. Automme on 8 cm yli mitan, joka nostaa hintaa. Isommille autoille on ilmeisesti omat kiintiönsä laivassa. Nyt taas pääsimme kategoriaan viisi metriä, vaikka nuo muutamat sentit menee yli. Laivassa tuo senttimäärä ei merkitse mitään, ja nyt sattui ymmärtäväinen virkailija.

Laivalippu on siis paluu Huelva-Tenerife, elokuun alussa. Niinpä minun pitää taas lähteä täältä voidakseni palata! Mutta pidän laivamatkoista.

Tapasin ystävätärtä kahden kuukauden tauon jälkeen, kerroimme kaikki kuulumiset, espanjaksi tietysti. Kielitaitoni ei varmaankaan olisi kehittynyt tähän malliin ilman tätä paikallista sydänystävää. ¡Gracias amiga mía!

Asioita

Tila

ten

Tänään piti hoitaa virastoasioita. Ensin kävin consorcio de tributos -verotomistossa kysymässä, miksi IBI, kiinteistövero, ei ole mennyt tililtä, vaikka sen maksupäivä olisi ollut jo toukokuussa. Täällä odotellaan, niin sanottiin, kaksi kuukautta maksupäivän jälkeen ja vasta sitten pankki laskuttaa. Tämmöinen on käytäntö täällä.

Sitten kävin hakemassa kaupungintalolta uuden certificado de viajen, matkustustodistuksen, jolla residentti saa alennuksia mm. laivalipuista. Tänään muuten tuli voimaan uusi laki, jonka mukaan Kanarian residentit (= oleskeluluvan omaavat) saavat 75% alennuksen saarten välisistä matkoista. Tämä on parannus: aiemmin alennus on ollut 50%.

Sitten kävin ystävien kanssa Buenavistassa, tarkemmin El Palmarissa, syömässä avotulella paistettua kanaa ja jälkiruoaksi oli mus de gofiota, ”talkkunavanukasta”. Hyvää oli.

Kotona

Tila

hog

Nyt olen Orotavan kotona. Kuinka hyvä olikaan tulla tänne! Teide näyttäytyy jo hieman caliman takaa ja lämpöä oli aamulla varjossa +24 ja nyt siestan jälkeen +28. Kovin kuumalta ei tunnu, sillä tuulee kohtalaisesti.

Pihan kasvit ovat kasvaneet ja oleanterit ja bougainvillet kukkivat. Puutarhuri on käytellyt saksia säästeliäästi, kun pensasaidat rehottavat. Papaija kukkii nyt ensimmäistä kertaa. Banaanit tertussa ovat kasvaneet kokoa, jokohan ne kohta olisivat kypsiä?

Sisällä kaikki oli muuten kunnossa, mutta pikkupuolelta löytyi kaksi kuollutta torakkaa. Ja nahkakengät kenkäkaapissa ovat saaneet homepilkkuja. Levittelin lähtiessä kosteudenpoistajia (deshumificador) kaappeihin ja huoneisiin, kaikki ne ovat keränneet kosteutta ilmasta ja ovat täynnä nestettä. Täällä meidän pikku paratiisissamme ongelma on kosteus, myös kesällä. Mutta lämpö on ihanaa!

Italiaa

Tila

ita

Eilinen oli seikkailupäivä. Ylitimme Italian rajan ja saavuimme pian Italian Ouluun, (Oulx). Lähdimme Bergamosta ihan uutta reittiä, vaikka navigaattori sanoi sopimuksensa irti ja sammui. On se tehnyt sen ennenkin, mutta toipunut. Se tarvitsee aina välillä lepoa, sekin. Parempi kartta-aineistokin jäi kotiin.

Emme halunneet Garda-järvelle, joka on ylimainostettu turistirysä, siispä lähdimme oikoreittiä Bolzanoon. Eipä se tainnut oikaista, oli hieno vuoristoreitti, mutkainen tie. Näimme ihmeen suuria hiihtokeskuksia, jotka olivat nyt jo kesätauolla. Kuvia ei tarettu ottaa, koska lämpöasteita ylhäällä oli vain +9.

Bolzanosta yritettiin löytää majapaikkaa, turhaan. Jatkoimme siis matkaa ajatellen jo, että yö täytyy viettää autossa jossakin levähdyspaikalla.

Ja yllätys: löysimme Friedburgin linnan, hienon keskiaikaisen kunnostetun paikan, jossa on ravintola ja pension. Mikä ihastuttava paikka ja mikä huone! Hienoimpia, missä olemme yöpyneet.

ital

Huoneemme Friedburgin linnassa.