Aamulla lähdimme Logroñosta seuraten paikallisten ulkoilureittiä. Sen päässä löytyi tekojärvi joutsenineen.

Kolmentoista kilometrin matkan tehtyämme pysähdyimme syömään eväät Navarretessa.

Navarretessa harjoiteltiin pääsiäiskulkuetta varten.

Rankan ja kuuman lopputaipaleen jälkeen saavuimme Ventosaan, jossa jouduimme taas alberguen joukkomajoitukseen, koska hotelli oli pääsiäisen takia täynnä.

Tänään saavuimme Riojan alueelle – Navarra on siis kävelty läpi.

Tulimme Logroñoon, joka on lähes Pamplonan suuruinen kaupunki.

Wifi toimii todella hyvin kaikkialla, missä olemme kulkeneet. Kaduilla on kaupungin oma yhteys ja lähes kaikilla ravintoloilla ja majoituspaikoilla omansa.

Hauskimmassa muodossa wifi-salasana annettiin meille näin. Pullo oli tyhjä jo alunalkaen, mutta eipähän mene salasana hukkaan pienellä paperilla.

– Jalkojeni rakot alkavat olla paranemassa, onneksi. Ehkä päästään taas 20 km päivämatkoihin jatkossa.

Tänään jäimme yöksi Vianan viehättävään vanhaan kaupunkiin. Kävelymatka jäi reiluun yhteentoista kilometriin, koska pikkuvarpaani rakko haittasi kulkemista.

Vanhaa kaupunkia ympäröivät muurit ja kaiken keskellä on, kuten tavallista, suuri kirkko.

Huominen määränpää, Logroño, häämöttää horisontissa.
Yö täytyy tuuletella varpaita.

Kuudes kävelypäivä on takana. Tänään reitti kulki lähes koko matkan ohi viljelysten: viiniä, oliivipuita, viljaa, papuja, herneitä. Iltapäivällä aurinko porottaa kuumasti ja saamme rusketusta vain vasemmalle puolelle, koska kuljemme koko ajan länttä kohti. Lopulta saavuimme Sansoliin, jossa majoituimme miellyttävään Casa de Peregrinos El Olivoon. Parikymmentä kilometriä käveltiin kuumuudessa!

Tässä näkymä El Olivon parvekkeelta. Teimme ruokaa talon keittiössä, on kuin leikisti asuisimme täällä. Viehättävä majoituspaikka, suosittelen!

Tänään lähdimme aamuvarhain Lorcasta. Hienot maisemat avautuivat taas edessämme.

Mieleen tuli, olisiko helpompi käyttää hevosvoimia? Tämä tapaamamme valkoinen ratsu olisi ollut hyvä vaihtoehto matkantekoon. No, jatkoimme kuitenkin kävellen.

Vihdoinkin löytyi se paljon puhuttu viinihana! Laskimme pulloon puoli litraa peregrinoille tarkoitettua punaviiniä ja nautimme sen seuraavalla pysähdyspaikalla salami-lammasjuustovoileipien kera.

Jälleen löytyi linna, johon voisi muuttaa asumaan. Aika korkealla huipulla se kyllä on.

Lopulta pääsimme majoittumaan Casa Ruraliin Villamayor de Monjardínissa. Mukava pieni kylä, jossa on riittävästi palveluita vaeltajille tarjolla.

Tähän mennessä on kävelty noin 120 km.

Tänään lähdimme Puente la Reinasta, jonka nimellä myös kuvassa oleva pyhiinvaeltajien silta tunnetaan. Päivämatkaksi tuli vain 13 km ja jäimme Lorcaan yöksi. Jalan rakot vaivasivat, mutta onneksi apteekit myyvät Compeed-laastareita.
Matkalla näimme paljon viininviljelyksiä ja oliivipuita sekä viljapeltoja. Pysähtyessämme yhteen pikkukylään (jossa onneksi oli baari ja apteekki auki), huomasimme, että muutkin vaeltajat hoitelevat matkalla saatuja jalkojensa rakkoja.

Oliivipuita

Viini kasvaa

Tänä aamuna lähdimme alberguesta aamulla kello 8. Varhaisimmat vaeltajat jatkoivat caminoaan jo ennen aamukuutta, joten nukkuminen joukkomajoituksessa ei ollut kovin häiriötöntä.
Reitti kulki läpi viljelysmaiden. Ylin kuva on Zariquieguista. Alhaalla laaksossa näimme pari mielenkiintoista linnaa, josko sinne muuttaisi? Sitten kipusimme Alto del Perdónille, josta seuraavan kuvan vaellusmuistomerkki on. Alas vuorelta tulo oli hankalaa, reitti oli kovin kivinen. Varpaat ja etureidet olivat kovilla.
Hikisinä ja uupuneina saavuimme Puente la Reinaan, josta matka jatkuu huomenna. Matkaa on jäljellä enää vajaa 700 km. 🙂

Adiós Pamplona! Kaupungin alueella kadulla olevat simpukkalogot ohjasivat kulkuamme. Jatkoimme Cizur Menoriin, jossa majoituimme ensimmäistä kertaa tällä reissulla algerguehen, joukkomajoitukseen pyhiinvaeltajille. Vaelluskengät ulos ja nukkumaan kerrossänkyihin!

Tässä sitä mennään. Eilinen matka oli 22 km, aurinkoista. Välillä löytyi vanha kaivo, josta sai tankattua juomavettä omiin pulloihin. Kevätkukkia oli joka paikassa. Niityillä ei kuki apila, vaikka niin näyttäisi, vaan pieni päivänkakkara. Ylä- ja alamäkiä riitti tälläkin reitillä.

P.S. Reitin alkukuvat ovat nyt 9.4. päivityksessä.

Kävelyä reilut kymmenen kilometriä, paikka on Zuriain ja joki Arga, joka virtaa Pamplonaan. Kävelymatkaa sinne 11,5 km. Opin, että vaelluskenkien nauhojen sitominen on taitolaji: ei liian löysälle, eikä liian tiukalle. Kaunis päivä, keväistä. Hevosia ja lampaita on näkynyt niityillä paljon.