Tänään lähdimme Puente la Reinasta, jonka nimellä myös kuvassa oleva pyhiinvaeltajien silta tunnetaan. Päivämatkaksi tuli vain 13 km ja jäimme Lorcaan yöksi. Jalan rakot vaivasivat, mutta onneksi apteekit myyvät Compeed-laastareita.
Matkalla näimme paljon viininviljelyksiä ja oliivipuita sekä viljapeltoja. Pysähtyessämme yhteen pikkukylään (jossa onneksi oli baari ja apteekki auki), huomasimme, että muutkin vaeltajat hoitelevat matkalla saatuja jalkojensa rakkoja.
Oliivipuita
Viini kasvaa
Tänä aamuna lähdimme alberguesta aamulla kello 8. Varhaisimmat vaeltajat jatkoivat caminoaan jo ennen aamukuutta, joten nukkuminen joukkomajoituksessa ei ollut kovin häiriötöntä.
Reitti kulki läpi viljelysmaiden. Ylin kuva on Zariquieguista. Alhaalla laaksossa näimme pari mielenkiintoista linnaa, josko sinne muuttaisi? Sitten kipusimme Alto del Perdónille, josta seuraavan kuvan vaellusmuistomerkki on. Alas vuorelta tulo oli hankalaa, reitti oli kovin kivinen. Varpaat ja etureidet olivat kovilla.
Hikisinä ja uupuneina saavuimme Puente la Reinaan, josta matka jatkuu huomenna. Matkaa on jäljellä enää vajaa 700 km. 🙂
Adiós Pamplona! Kaupungin alueella kadulla olevat simpukkalogot ohjasivat kulkuamme. Jatkoimme Cizur Menoriin, jossa majoituimme ensimmäistä kertaa tällä reissulla algerguehen, joukkomajoitukseen pyhiinvaeltajille. Vaelluskengät ulos ja nukkumaan kerrossänkyihin!
Tässä sitä mennään. Eilinen matka oli 22 km, aurinkoista. Välillä löytyi vanha kaivo, josta sai tankattua juomavettä omiin pulloihin. Kevätkukkia oli joka paikassa. Niityillä ei kuki apila, vaikka niin näyttäisi, vaan pieni päivänkakkara. Ylä- ja alamäkiä riitti tälläkin reitillä.
P.S. Reitin alkukuvat ovat nyt 9.4. päivityksessä.
Kävelyä reilut kymmenen kilometriä, paikka on Zuriain ja joki Arga, joka virtaa Pamplonaan. Kävelymatkaa sinne 11,5 km. Opin, että vaelluskenkien nauhojen sitominen on taitolaji: ei liian löysälle, eikä liian tiukalle. Kaunis päivä, keväistä. Hevosia ja lampaita on näkynyt niityillä paljon.
Toinen vaelluspäivä. Lähdemme Zubirista kohti Pamplonaa. Eilen aamulla lähdimme Roncesvallesista, mutta valitettavasti ipadin kortinlukija putosi matkalla, joten kuvat jäivät kameraan. Lisään ne jatkossa.
– Tässä lähtökuvat ovat:
Roncesvallesista siis on matkaa 790 km Santiago de Compostelaan. Reitti on hyvin merkitty keltaisin simpukkatunnuksin.
Eilen kävelimme 22 km mäkistä maastoa. Saldona minulla yksi rakko. Kauniita maisemia ja vaihtelevia polkuja. Hyvä päivä.
Eilinen päivä vietettiin Pamplonassa. Päivä oli kauniin kesäinen, kukat ja puut kukkivat. Mittareissa +27. Löysimme piispantoimiston pienen hakemisen jälkeen (kun oli neuvoa kysytty noin kymmeneltä vastaantulijalta, joista suurin osa neuvoi eri suuntaan). Saimme Credencialit = pyhiinvaeltajien passit, joihin tuli jo ensimmäinen leima.
Illalla matkustimme autobussilla Roncesvallesiin ja osallistuimme messuun (minäkin!).
Aamulla alkaa vaellus.
Tästä portista Roncesvallesista lähdemme.
Vielä pari asiaa Barcelonasta:
Hotellimme läheisessä Spar -kaupassa ( ja myös monessa muussa kaupassa) myytiin viiniä tynnyreistä. Muovikanisterin sai ostaa kuljetusastiaksi. Tämmöistä viininmyyntiä ei meillä Teneriffalla näe.
Katalonian itsenäisyyshanke näkyi katukuvassa. Useilla parvekkeilla liehuivat Katalonian liput ja toreilla oli informaatiokioskeja asiasta. Ensi vuoden marraskuussa järjestettävää kansanäänestystä valmistellaan jo nyt. On mielenkiintoista nähdä, miten äänestyksessä käy – ja mitä muut autonomiat sitten tuumaavat.
Lisää käyntivihjeitä Barcelonassa:
Nykytaiteen museo MACBA sekä lähistön kapeat kujat Ramblan molemmin puolin. Putiikeista voi tehdä mielenkiintoisia löytöjä, joista yksi alakuvassa: näpyttelyhanskat, joissa on erityiskärki etusormessa.
Barcelonassa ihastuimme tapaksiin. Tapas -annoksia oli tarjolla lähes joka paikassa ja ne olivat herkullisia. Tarjottu viini oli Riojan alueelta, kaikki viinit olivat hyviä nekin, yhtään ei palautettu huonon maun takia.
Hotellimme oli Collblancissa ja lähistöllä olevassa El Cargolet Picantissa söimme tapaksia useampana iltana. Uusi tuttavuus oli paahdettu latva-artisokka, sitä täytyy kokeilla kotonakin.