Juhlaruokaa

Tila

Tänään, suomalaisena juhannuspäivänä satoi aamusta saakka. Niinpä grillailut saivat jäädä ja ruokaa tehtiin sisätiloissa. Paistoimme lohta – valurautapannussa tietenkin. Sellaista ei Teneriffalta löydy, joten pitänee viedä syksyksi pannu Suomesta. Teflonpannut olen hylännyt niistä irtoavien kemikaalien/ kaasujen takia (esim PFAS -yhdisteiden vapautuminen ruokaan).

Uusia perunoita meillä oli omatekoisen vihreän mojon kanssa. Mojoon tarvitaan oliiviöljyä, viinietikkaa, valkosipulia, vihreää paprikaa, chiliä, korianteria, suolaa ja pippuria, kaikkia ”sopiva määrä”, jokaisella tekijällä on oma resepti määristä: kokeilemalla oppii. Sauvasekoittimella mojo saadaan konsistenssiltaan halutuksi.

Jälkiruuaksi teimme kermavaahto-vaniljarahkaa, johon lisättiin cavassa (kuohuviinissä) uitettuja mansikoita. Meillä ne marinoituivat yön yli jääkaapissa. Annos viimeisteltiin kaurakeksimurusilla.

Juhannusaatto

Tila

Kesä on kukkeimmillaan. Tänään Suomessa vietetään juhannusaattoa, vääränä päivänä! Oikea aattohan olisi 23. päivä (kuten Teneriffalla), mutta tämä on yksi monista täällä siirretyistä juhlapäivistä.
Sää näyttää kuitenkin suosivan siinä mielessä, että on aurinkoista. Eilen satoi ja huomisellekin on luvattu sateita. Viileää on, noin 15˚ aamupäivästä.

Juhannusmuistoja lapsuudesta:

Yleensä menimme koko perheellä – isä, äiti ja minä – telttaretkelle meren rannalle. Koska vietimme kesät Kemissä, mummoloissa, meren ranta oli lähellä. Ajelimme polkupyörillä Vähämaahan, joka oli retkipaikka niillä tienoin, missä Kemijoki laskee mereen, suistoalueella, josta löytyi pitkästi hiekkarantaa. Vähämaahan tuli muitakin juhannuksenviettäjiä, mutta alueelta löytyi myös rauhallisia rantoja telttailla.

Mummolassa ulkoportaiden molemmin puolin pystytettiin metsästä haetut pienehköt koivut koristeeksi. Mummo keitteli puuhellan ääressä juhannusjuustoa, tai ”makiaa juustua”, miksi sitä myös kutsuttiin.

Hyvää juhannusta!

Juhannusruokakokeiluja

Tila

Ruokakokeiluja juhannuksen alla, menevät ”jatkoon” molemmat.

Fetajuustopasta:

Näitä tarvitaan: Fetajuustopalanen, noin 200g, oliiviöljyä reiluja lorauksia, pieni chilipalko. Kirsikkatomaatteja rasia, suolaa ja mustapippuria hieman, pari kynttä valkosipulia murskattuna, spagettia sopiva määrä.

Laita fetapalanen kokonaisena uunivuokaan, päälle chiliviipaleita. Valele oliiviöljyllä, jota saa olla runsaasti. Asettele tomaatit vuoan reunoille ja pyöräyttele öljyssä. Lisää valkosipuli ja mausteet tomaattien sekaan. Paista 200˚ uunissa parikymmentä minuuttia ja lisäksi grillivastuksen alla 225˚ kymmenisen minuuttia.

Keitä spagetti kypsäksi (tai al dente, jos pidät siitä enemmän). Valuta vesi pois ja lisää paistettuun feta-tomaattiseokeen, ja pyöräyttele kauhalla/ haarukalla kaikki tasaisehkoksi seokseksi. Koristele basilikanlehdillä. Valmis!

Sillisalaatti:

Tarvitaan salaatinlehtiä, kevätsipulia, tuoretta kurkkua, keitettyjä kananmunia, muutama retiisi, saaristolaisleipää, silliä (pieni purkillinen).

Keitä kananmunat, jäähdytä, kuori, paloittele. Paahda pannulla öljyssä saaristolaisleipää, joka on leikattu pieniksi kuutioiksi. Leikkaa retiisit, kurkku ja sipuli pieniksi paloiksi. Kokoa salaatti vadille niin, että alimmaiseksi tulevat salaatinlehdet, päälle vihannekset ja lopuksi leipäkuutiot ja silli sekä kananmunalohkot.

Salaatinkastikkeeseen sekoitetaan 2 rkl oliiviöljyä, 1 rkl valkoviinietikkaa, 1 rkl sinappia ja 1 rkl hunajaa. Valellaan salaatille, valmis!

Helppoja ja herkullisia ruokia, suosittelen!

********************

Playa Jardinin ranta on tänään avattu, uimakielto poistettu. Ayuntamienton edustajat ovat käyneet avaamassa rannan virallisesti leikkaamalla kieltonauhan poikki. Tämän tiesi kertoa rtvc.es.

Kesä

Tila

Kesä on vihdoin tullut Suomeen. Sen parin viikon aikana, minkä olin poissa, muutos on huomattava. Kaikkialla on kesän vihreää, kukat kukkivat, muutama lämmin päivä on jo saatu.

Ensimmäiset mansikatkin jo maistettiin, läheiseltä mansikkatilalta ostetut. Hyviä ja makeita, mutta kalliita olivat.

**********************

Tulevalla viikolla on juhannus, täällä Suomessa. Teneriffalla se on perinteisellä paikallaan, eli juhannusaatto on siellä maanantaina 23.6. Teneriffalla on tapana kokoontua rannalle ja sielläkin poltellaan kokkoja ja nuotioita aattona ja juhannuspäivänä perinteisesti uitetaan vuohet meressä, muellella, kalasatamassa.

Playa Jardinin veden laatu on jo tutkijoiden mukaan hyväksyttävää, aprobado, mutta tutkimuksia vielä jatketaan. Rannan avaamisesta uimiseen ei ollut vielä tietoa rtvc.es -sivulla.

P.S. Uusin uutinen: ranta avattaneen ensi viikolla

Riemuylioppilastapaaminen

Tila

Vietimme eilen riemuylioppilasjuhlaa, me samasta koulusta 1975 kirjoittaneet. Osallistuimme ensin uusien ylioppilaiden juhlaan, siellä meille ”riemullisille” oli varattu omat paikat lähes eturivistä. Minun koulustani (entinen Suensaaren lukio) meitä oli paikalla neljä henkilöä, Putaan lukiosta, maan puolelta, osallistujia oli 20. Selityksenä muille kuin torniolaisille: Suensaari, keskikaupunki, on Tornionjoen saaressa, toinen lukio taas sijaitsee joen itäpuolella.

Uusia ylioppilaita oli paljon. Seremonia oli perinteinen, puheita ja musiikkia, lakkien ja todistusten sekä stipendien jako, gaudeamus igitur ja lakit päähän. – Kuvassa on oma 50-vuotias lakkini ja uusia ylioppilaita.

Sitten me, oman koulun sopivan pieni porukka lähdimme viettämään omaa iltapäivää ja iltaa. Pääsimme entiseen kouluumme käymään, sillä yksi meistä puolisonsa kanssa majoittui koulusta remontoituun hotelliin.

Aika paljon on ehtinyt tapahtua elämässä meille jokaiselle näiden kuluneiden vuosikymmenten aikana ja siinä menikin koko ilta, kun kaikki kerrottiin, välillä syötiinkin ja nostettiin muutama malja juhlan kunniaksi. Tuli hyvä mieli ja sovimme, että seuraavaan tapaamiseen ei enää odoteta kovin pitkään.

Tuhotyö

Tila

Hyvinkään Sahanmäessä, Surujen puistossa sijaitseva punaisten muistomerkki on joutunut vandalismin kohteeksi. Vappuperinne täällä on ollut jo vuosia kukittaa tämä kansalaissodassa vuonna 1918 teloitettujen punaisten muistopaasi.
Tänä keväänä muistomerkistä on ilkivaltaisesti irroitettu käsi. Ojentunut käsi on ollut kuvaamassa sitä, kuinka teloitetut haudattiin liian pintaan niin, että osia vainajista jäi näkyviin.

Tämmöinen ilkityö – teoksen käden katoaminen – herättää suurta ihmetystä ja surua. Kuka tekee tämmöistä? Ja miksi?

1970-luvulla

Tila

Kävin Helsingissä vaateostoksilla. Olen löytänyt keskustasta kaksi Intian basaari -tyylistä vaatemyymälää, joissa käyn. Niissä myydään vaatteita, joita me 1960- ja 1970-luvun nuoret käytimme. Minä käytän niitä mielelläni edelleen muistellen menneitä parempia aikoja, jolloin laulettiin rauhanlauluja ja suunniteltiin rauhaa maailmaan.

Nyt ovat ajat muuttuneet, surullista kyllä. Sota ja siihen varustautuminen ovat pääuutisia.

”Synkkinä aikoina

lauletaaanko silloinkin

silloinkin lauletaan

synkistä ajoista”

Bertolt Brecht, Runoja 1914-1956 (Tammi 1973)

Aapinen

Tila

Miksi aapinen on kuvassa? Siksi, että ostin sen viedäkseni canarioystävälle, joka haluaa opiskella suomea. Ja onhan tuossa vähän nostalgiaakin, näyttää niin tutulta, että taitaa olla sama koulukirja, joka minulla oli kansakoulun ensimmäisellä luokalla.

Miksi lentokoneet? Siksi, että sain tietää Hyvinkäällä sijaitsevasta pienkoneiden lentokentästä, jossa näyttää toimivan ilmailukerho. Kotimaahan tutustumista siis.

Nyt näyttää jo kesäiseltä, vaikka ilmat eivät ole vielä lämmenneet. Puut ovat jo lähes täydessä lehdessä täällä etelässä, mutta pohjoisessa oli satanut aamupäivällä lunta ja räntää. Jokohan pitäisi päästä Teneriffalle lämmittelemään?

Itä-Uudellamaalla

Tila

Osallistuin eilen Helsingin yliopiston Venäjä-seuran, Koillis-Helsingin Venäjä-Seuran ja Käpylän Druzhban yhteiselle Itä-Uudenmaan retkelle. Meitä kuljetti tilausbussi, osallistujia oli 32 henkilöä.

Lähdimme Helsingistä Rautatientorilta ja ensin ajelimme Malmgårdin kartanoon, jolla on 400-vuotinen historia ja joka on edelleen asuttu. Meille kartanoa esitteli nykyinen kreivi, kartanonherra 13. sukupolvessa. Kartano kuuluu Creutzin suvulle. Kreiviys periytyy isältä pojalle ja niin siirtyy myös omaisuus. Mutta jos perheeseen syntyy vain tyttöjä, suku loppuu siihen! Tämä kyllä suututti feministiminuuttani!

Malmgårdin kartano on nykyään keskittynyt luomuviljan tuotantoon ja tärkeä tuote on kaura. Myös olutta tilalla on tuotettu jo pitkään. Kartanon myymälästä oli mahdollista ostaa tilan tuotteita.

Tuotemyynti on tärkeä tulolähde nykyään, mutta niin ovat myös maataloustuet, kertoi kartanon nykyinen isäntä. ( Niinpä, ajattelin minä, niille, joilla on paljon ”maita ja mantuja” annetaan lisää valtion varoista!)

Kiersimme päärakennuksen eri tyyleillä kalustettuja huoneita ja näimme monia muotokuvia ja tunnettujen taiteilijoiden töitä. Esimerkiksi Lennart Segerstråle oli – Creutzin suvun ystävänä – maalannut suurikokoisia eläinaiheisia töitä kartanoon.

Seuraava tutustumiskohde oli Strömforsin ruukkikylä Kymijoen varrella. Siellä on taottu rautaa ja valmistettu rautaesineitä jo vuosisatoja. Näimme vesivasaran, jollaisia ei Suomessa enää ole muualla. Sepän pajoja oli kaksi, molemmat toimivat vesivoimalla. Jokeen on rakennettu pato ja patoaltaasta johdetaan vesi pajan vesipyörään, jonka tuottamalla voimalla vasara iskee alasimeen. Seppä tai sepät osaavat ammattitaidollaan hyödyntää vasaran iskut taottavaan hehkuvan kuumaan rautaan. Pajoissa on taottu monenlaisia rautaesineitä, esimerkiksi nauloja, kirveitä, kankia, lapioita.

Opimme myös sen, mikä on Porvoon mitta. Se on peltinen muki, jossa ”pohja” ei ole astian pohjalla eikä puolessa välissä, vaan siten, että toinen puoli on isompi, toinen pienempi. Niinpä toista puolta voi käyttää halutessaan huijaamiseen: ”verollinen” tuote mitataan isommalla mitalla ja ”verottajalle” tilitetään pienemmällä.

Loviisassa kävimme pistäytymässä vain paikallisessa kahvilassa. (12 cl portugalilaista punaviiniä maksoi 7€. Sillä hinnalla tinerfeño kauhistuisi, niin minäkin.)

Mielenkiintoinen retki ja mukavia ihmisiä oli mukana!

Kevättä

Tila

Tänään kävimme ajelulla Kytäjällä päin katselemassa kevään edistymistä. Puut ja pensaat ovat saaneet kevään vihreää väriä, myös ruohikko vihertää. Kun tulin Suomeen noin kuukausi sitten oli vielä kylmää. Viime kevääseen verrattuna tulvavesiä on nyt vähemmän, samoin muuttolintuja.

Retken jälkeen valmistin pojaltani saamani ohjeen mukaan guacamolea, josta tuli erittäin hyvää. Näitä siihen tarvitaan: kaksi kypsää avokadoa muusataan haarukalla kulhossa. Siihen lisätään yhden limen mehu, kaksi tomaattia paloina (sisus siemenineen poistetaan, että liika kosteus saadaan pois), puoli sipulia ja yksi valkosipulinkynsi leikattuna pieniksi paloiksi, puolikas pienestä chilipalosta ohuina viipaleina, tuoretta korianteria pieneksi leikattuna (puoli ”ruukullista”). Kaikki ainekset sekoitetaan, hieman suolaa ja mustapippuria sekaan.
Söimme ohuiden pehmeiden tacojen täytteenä, lisänä paistettua jauhelihaa, chilisalsaa ja turkkilaista jugurttia.