Yläkuvissa on taas calimaa: ei ole merisumua ?. Ensimmäinen kuva on Sauzalista kohti Teideä ja toinen Puertosta samaan suuntaan. Kirkkaalla ilmalla Teide näkyy näistä paikoista taustalla selkeästi.
Jos haluat käydä hyvässä tapas-baarissa, se löytyy Lagunasta Tacoronteen päin km 6:n kohdalla Carretera TF-152:lla. Hyvät tapakset ja hyvä viini.
Kuumaa ja calimaa. Tuulet ovat saapuneet taas Saharasta tuoden hiekkaa mukanaan. Näin vahvaa calimaa on harvoin nähty täällä. Vuoret ja meri olivat paikoin kadoksissa.
Puertossa oli jokavuotinen autonäyttely, sen kävimme katsomassa. Sitten ajelimme länsireittiä Santiago del Teideen, jossa pistäydyimme mantelimarkkinoilla. – Mantelipuut kukkivat vieläkin.
Calimaa oli paljon myös saaren eteläpuolella ja siellä lämpömittari näytti lähes +30 astetta.
Eilen mieli teki merenrantakävelylle. Siispä ajelimme Puertoon, jätimme auton suosiolla La Paziin, sillä siellä oli vapaita parkkipaikkoja. Kävelimme alas ja rantoja pitkin Punta Bravaan saakka. Meri kohisi hopeisena, oli laskuvesi ja punaiset liput.
Olen jo pitkään suunnitellut kala-ateriaa jossakin rannalla: Punta Bravasta löytyi kaksi suljettua ja yksi avoinna oleva kalaravintola, siis sinne.
Söimme maukasta kala-äyriäispataa jälkiruokineen ja viineineen. Paikka oli ihanteellinen meren ääressä, tarjoilu pelasi ja oli ystävällistä, mutta hinnat olivat täkäläisittäin kalliinpuoleiset. Kokemus oli hyvä kuitenkin!
Huolimatta pienistä sadekuuroista – viime päivinä olemme saaneet kaatosateita Orotavassa – lähdimme eilen Matanzan Mercadillolle vihannesostoksille. Se on suosikkitorimme lähistöllä. Olemme käyneet Orotavan ja Tacoronten Mercadilloilla aiemmin, mutta Matanza voittaa. Valikoimaa on paljon, kaikki hyvää ja tuoretta ja siellä on myös hyvä baari, josta saa maukkaat churrot con chocolate, jos niistä pitää.
– Kumppani ei voi niitä ohittaa, eikä herkullisia kakkujakaan.?
Tänään onkin sitten kasvisruokapäivä.
Tänään oli tuulivaroitus saarten pohjoisosissa. Meilläkin oli lehviä tippunut palmuista. Kävin La Lagunasssa ja Santa Cruzissa, kyllä sielläkin piti pitää hatusta kiinni – jos oli hattu.
Huomenna luvataan viileämpää ja sadetta.
Koti-Teneriffalla taas. Mikä ihana lämpö ja aurinko! Olemme saaneet nauttia n. 25 asteen päivälämpötiloista. Nyt, pari päivää kotiinpaluun jälkeen tuntuu, että olen sulanut Suomen syväjäädytyssäistä.
Kävimme ajelulla vuorilla Pino Alton yläpuolella ja laskeuduimme sieltä moottoritien alapuolelle Santa Ursulan kohdalta. Näimme kauniita maisemia, kevään keltakukkia ja pilvettömän taivaan.
¡Que suerte vivir aquí!
Tänään, 19.1.19, on ollut yksi elämäni parhaimmista päivistä. Minusta on tullut mummo. Lapsenlapseni, pieni, ihana, kaunis ja kaikkein suloisin tyttövauva on syntynyt.
Tämä on syy, miksi maanantaina matkustan Suomeen.
Teidellä on tämän vuoden ensimmäinen lumi!
Kävin kaupungintalolta uuden certificado de viajen, jotta pääsen matkustelemaan residenttihinnoilla. Uudet numeroautomaatit olivat toiminnassa, mutta siitä huolimatta menettely ainakin minun kohdallani oli entinen: täytin certificadoanomuksen, jonka registron työntekijä vei huoneeseensa ja toi pyytämäni asiakirjan minulle hetken kuluttua jonotusnumeroista piittaamatta. Passia tai residenciakorttia ei taaskaan kysytty.
Tiedustelin myös mahdollisuutta ilmoittautua cenco electoral -listaan saadakseni äänestää kevään vaaleissa. Vaalioikeus täytyy kuulemma käydä tarkistamassa vasta pari kuukautta ennen vaaleja; jos nimi löytyy listalta, niin asia on järjestyksessä. Ellei, mitä sitten? Se selvinnee aikanaan.
Teide on pilviverhon takana. Meillä satoi puolenpäivän jälkeen sekä Puertossa että Orotavassa. Lähipäiville on luvattu sateita ja lämpötilakin laskee hieman kun aurinko pysyy piilossa. Luonto nauttii sateesta.
Tapasin tänään hyviä ystäviä vuosikymmenten takaa, opiskeluajoilta, jolloin asuimme Oulun Välkkylässä. Kuinka mukavaa ja mieltä lämmittävää oli palata niihin vanhoihin aikoihin – emmekä me tietenkään ole vanhentuneet – tai ainakaan sisäisesti muuttuneet miksikään! Tämänkin kohtaamisen mahdollisti tämä blogini: montaa hyvää asiaa on löytynyt näiden ”päiväkirjamerkintöjeni” kautta. Siitä kiitos teille, blogini seuraajat!
– Flunssa ei estynyt kotikonstein, pari päivää sairastin, mutta nyt jo onneksi olen paranemassa. No, hunaja ja muut tropit olivat kyllä hyviä.
Täällä jyllää flunssa-aalto. Ystäviä on sairaana ja lapset, jotka olivat meillä vierailulla ovat nyt jo Suomessa, mutta edelleen heilläkin tauti vaivaa. Minä yritän kaikkeni nyt ennaltaehkäistä: hunajaa, sipulimaitoa, valkosipulia, appelsiineja omasta puusta sekä vähän rommiteetä ja ibuprofeenia. En millään voisi sairastua nyt, kun on matka tiedossa. – Kumppani sairastaa jo.
Nykyään on todettu, että hunajalla on hyviä terveysvaikutuksia ja se on kaupallisia yskänlääkkeitä tehokkaampaa. Sipulimaitoa en aiemmin ole koskaan edes maistanut, nyt sitä keitin ja hieman suolaa lisäsin mausteeksi: se oli hyvää!
Ruokaan laitetaan tänään paljon valkosipulia ja chiliä.
Mitähän muita keinoja keksisi? Vanha venäläinen tapa on se, että jalat voidellaan vodkalla ja sen jälkeen yöksi puetaan villasukat jalkaan. Täällä täytynee tyytyä jalkojen rommivoiteluun, se on paikallisempaa.