Platano ja banaani

Tila

mañ

Kuvissa on aamutaivaan hehkuvia värejä. Kun aurinko nousee vuorten takaa, on aamun vaaleanpunainen ja oranssi hetki, se kestää vain muutaman minuutin. Silloin on vaihdettava paikkaa olohuoneesta (aamu-uutiset) terassille (taivaan värit) ja päinvastoin, kun kumpaakaan ei halua menettää, vaikka sama toistuu lähes joka aamu.

Tänään odotamme sukulaisia Suomesta saapuvaksi. He tulevat Lontoon kautta vietettyään siellä yön tunnit, mutta ovat jo hyvän matkaa tulossa, nyt Ranskan yllä.

Aamu-uutisista:
Tänä vuonna mantereelle ja Baleaareille on viety enemmän banaaneja (bananas) Etelä-Amerikasta kuin platanos (= Kanarian banaanit) saarilta. Hinnat ovat nousseet niin, että 2kg banaaneja saa samalla hinnalla kuin 1 kg Kanarian platanoja. Kuivuus ja La Palman tulivuorenpurkauksen aiheuttamat vauriot viljelyksille ovat vaikuttaneet asiaan.

Harmi, sillä platanot, nuo maukkaat Kanarianbanaanit ovat tärkeä tuote vientiin saarilla. Tietysti syömme – ja ostamme – niitä myös täällä ja onneksi omassa pihassamme kasvaa muutama kasvi.

Mercadillo

Tila

mer

Kävimme lauantaina Puerton lauantaimarkkinoilla Mercado Municipalilla. Rakennusta on remontoitu ja nyt oli piha myllättynä. Osa katutason myyntipöydistä oli siirretty vastapäiselle parkkipaikalle.

Lauantaiherkut löytyivät: mejillones con copa de cava, zamburiñas ja lisäksi vielä nukkeja nukkekotiin sekä vene siihen vielä suunnitteilla olevaan merimaisemaan.

Entinen vilkas kirpputoritunnelma oli palannut mercadillolle.

Sunnuntai oli Orotavassa sateinen.

Tänään on YK:n päivä. Menneinä vuosina Suomessa marssittiin rauhanmarsseja tänä päivänä. Ja nyt Oulussa järjestetään rauhankulkue tänään. Hyvä Oulu!

Miércoles

Tila

mie

Eilinen päivä kului arkiasioiden hoitamisessa. Tavallisen päivän aiheita on myös kuvissa: kaupungin miehet puhdistavat palmuja Melchor Luzilla. Palmut on puhdistettava säännöllisesti, yleensä vuosittain, jotta ne eivät aiheuta vaaraa myrskytuulien aikaan tai että rotat eivät pesi puihin.

Toinen kuva on Orotavan guagua-asemalta: muuri maalauksineen on korjattu. Se oli jonkin aikaa rikki sen jälkeen kun tapahtui onnettomuus, jossa auto törmäsi muuriin.

Kävin Puerton postissa tekemässä reklamaatiota paketista, jonka olen lähettänyt tyttärelleni Saksaan elokuussa. Paketti ei ole koskaan saapunut perille. Seurantanumeron mukaan – näin väitti Puerton postin virkailija – paketti on jaettu vastaanottajan postilokeroon. Tyttäreni on reklamoinut Saksassa. Sieltä hän on saanut sähköpostiin vastauksen, että paketti on palautettu lähettäjälle. Nyt tämä vastaus on minulla. Sen kanssa täytyy mennä reklamoimaan uudestaan.
Posti näyttää toimivan huonosti paitsi Suomessa, myös täällä. Kuriirit lienevät luotettavampia, ikävä kyllä.

Kävin myös Puerton terveyskeskuksessa ja ”ambulatoriossa” (CAE, Centro Ambulatorios de Especialistas) paperiasioissa, normaali ajanvaraus hoituu yleensä SCS:n (Servicio Canario de la Salud) Mi Cita Previa -applikaation kautta tai puhelimitse 012:sta.

Näissä asioissa kului suuri osa päivää.

Annan esitelmä guancheista

Tila

anna1

Eilen aamulla Teidellä oli taas hattu, sombrero. Sateita siis taas odotellaan lähipäivinä.

Iltapäivällä olin Repessä kuuntelemassa Anna Heleniuksen mielenkiintoista esitelmää guancheista, Teneriffan alkuperäisasukkaista. Tästä asiasta soisi kaikkien turistienkin kuulevan, sillä emme ole Espanjassa vaan Kanariansaarilla ja ne ovat kaksi eri asiaa.
Kirjasin ylös pääkohtia Annan mielenkiintoisesta esityksestä. Tässä siitä tiivistelmää:
Jo Antiikin runoilijat ovat olleet tietoisia näiden ”Onnellisten saarien” olemassaolosta, vaikka se, miten alkuperäisasukkaat ovat saapuneet saarelle, on epäselvää. Guanchit eivät olleet merenkulkukansaa. Guanchit elivät kivikautiseen tapaan, valmistivat työkalunsa, astiansa ja aseensa saarelta löytyvästä materiaalista, kivestä, puusta, kasvikuiduista ja eläimistä saatavista materiaaleista.

Guanchit olivat yksiavioisia, mutta naisella saattoi olla jopa kolme miestä. Miehet eivät saaneet puhutella vieraita naisia.

Saaren pohjoisosissa eläneet guanchit olivat pitkiä, vaaleaihoisia ja -hiuksista, kun taas etelässä elävät guanchit olivat enemmän Välimeren maiden ihmisiä muistuttavia ulkonäöltään: tummia, pyöreäkasvoisia. On saatu selville, että saaren etelässä asuvien yleisin veriryhmiä oli A, pohjoisessa O.

Guanchit laidunsivat karjaa. Heillä oli mm vuohia, lampaita ja sikoja. Kasvikunnasta saatiin myös ravintoa: villiohraa ja vehnää käytettiin ja tietysti luonnossa kasvavia kasveja ja hedelmiä. Guanchit myös kalastivat rannoilta käsin, veneitä heillä ei ollut.

Guanchit asuivat luolissa ja pukeutuivat eläintennahoista saatuihin vaatteisiin. Myös kasvikuidut olivat käytössä.

Kuolleet guancit käsiteltiin palsamointitekniikalla, kuivattiin ja sijoitettiin luoliin. Nämä hautalöydöt ovat olleet arvokasta materiaalia nykyarkeologeille ja paljon tietoa muinaisista ajoista on saatu tutkimalla palsamoituja vainajia.

Guachincheilla oli oma kolmijakoinen uskonnollinen järjestelmä. Oli ylijumala, jolta pyydettiin apua suuriin yhteisiin ongelmiin pitämällä melua vuorilla, jotta jumala kuulisi ja auttaisi. Toinen auttaja oli klaanien henki, pienemmissä ongelmissa ja kolmantena apua pyydettiin esi-isiltä.

Teidellä asui guanchien mukaan demoni, jonka pääsyä vuoresta yritettiin estää. Demoni saattoi varastaa auringon, mutta ylijumala sai sen pelastettua.

Ajanlaskuun käytettiin apuna kuuta ja aurinkoa.

Muiden saarten kanssa ei ollut yhteyksiä, vaan jokainen saari kehittyi omaan suuntaansa.

1300-luvulle saarta hallitsi kuningas, jonka kuoltua hänen yhdeksän poikaansa jakoivat saaren osiin, menseyatos. Me pohjoisen asukkaat olisimme kuuluneet Taoron alueeseen, hallitsijana Bencomo.

1400-luvulla saapuivat valloittajat, espanjalaiset. Ensimmäisenä valloitettiin Lanzarote ja Fuerteventura, ja saari saarelta vähitellen kaikki muutkin. Teneriffan vastarinta oli kovaa, ja guanchit voitettiin vasta noin sadan vuoden yritysten jälkeen. Muutamia guancheja, etenkin naisia jäi kuitenkin jäljelle veristen valloitustaistelujen jälkeen. Niinpä hieman guanchiverta virtaa vielä osassa nykyisiäkin saaren asukkaita.

Monet paikkakunnat ovat saaneet nimensä taistelujen mukaan, esim Matanza = verilöyly. Viimeiset guanchitaistelijat eivät halunneet antautua espanjalaisille, vaan hyppäsivät Icod Altossa rotkoon. Viimeisen guachin muistomerkki löytyy Icod el Altosta, ylhäällä kulkevan tien varrelta.

Kiitos Anna esitelmästä!

Pobreza

Tila

playaj

Kuvat ovat päiväkävelyltä Playa Jardinilta. Liput olivat punaiset, on vaarallista uida. Muutama yritti, mutta rantavahdit olivat valppaina ja hyvä niin. Lainelautailijoita varoitusliput eivät ilmeisesti koske, koska heille sallitaan harrastuksensa myös punaisten lippujen aikaan.

Sää on edelleen lämmin, puolipilvistä ja maksimissaan 27˚ luvattiin säätiedoissa.

Uutisissa oli tänä aamuna esillä köyhyysteema. Kanariansaaret ovat koko Espanjan mittakaavassa kolmannella sijalla, kun mitataan köyhyyttä ja huono-osaisuutta. Edelle menevät Andalucia ja Extremadura.

Köyhyys on lisääntynyt pandemian ja inflaation kiihtymisen aikana. Ihmisiä on häädetty kodeistaan maksamattomien vuokrien tai erääntyneiden lainojen takia. Lisääntyvään köyhyyteen ajaa myös hintojen nousu. Vapaaehtoistyöllä yritetään osaltaan auttaa köyhyysloukkuun joutuneita. On esimerkiksi ruokapankkeja, joista jaetaan peruselintarvikkeita tarvitseville. Ruokapankit saavat lahjoituksena jakamansa elintarvikkeet, mutta nyt taloudellisen tilanteen kiristyttyä lahjoitukset ovat vähentyneet. Virallinen taho, Securidad Social, tietysti auttaa myös tukien muodossa mm. asunto-asioissa.

Arte Joven en la Calle

Tila

artej

Orotavan kaupungissa vietettiin eilen nuorten taidetapahtumaa Arte joven en la calle. Monipuolista kulttuuritarjontaa oli esillä: näyttelyitä, sekä maalauksia että valokuvia, monenlaista musiikkia, myös räppikilpailu, taidemaalausta, askarteluja, taikureita, teatteria. Sää suosi, oli lämmintä ja aurinkoista.

Kävimme myös tietysti perinteisen Café Egonin terassilla ja palasimme Victorian puiston kautta takaisin. Mikä ihana kesäinen sää meillä onkaan – ja jatkunee vielä pitkälle loppuvuoteen.

Uutisissa oli tänä aamuna tavanomaisia aiheita: hinnat ovat nousseet, pakolaisveneitä on taas saapunut saarille, tulevat vaalit aiheuttavat politiikkaan kuohuntaa.

Hintaesimerkki: cartón de huevos, 30:n kananmunan kenno maksoi aiemmin 3,50€ ja nyt 5,10€.

Lounaalla maalauskurssin kanssa

Tila

almu

Maalauskurssin kanssa kävimme lounaalla La Verassa sijaitsevassa ravintolassa Cruz del Rayossa. Minulle tämmöiset ruokailut toimivat myös kielikylpynä ja tehokas oli tämäkin. Ymmärrän – ja osaan osallistuakin – jos minulle puhutaan, mutta silloin, kun kaikki puhuvat yhtäaikaa, kuten täkäläisille on yleensä tapana, on vaikeaa pysyä mukana. Mutta olen kyllä sitä mieltä, että se suomalainen tapa, että jokaiselle annetaan puheenvuoro, on yliarvostettua!
Lisää tämmöisiä kielikylpyjä, siinä oppii, paitsi kieltä, myös kulttuuria.

Mittasin muuten kännyn desibelimittarilla: keskustelu ulottui ajoittain 96bB:iin, vaikka kukaan ei edes huutanut, kaikki vain keskustelivat.

Ruokana oli salpicon de atun (tonnikalasalaattia), croquetas de pollo (kanakroketteja), conejo (paistettua kania), carne de cabra (vuohenlihaa) perunoiden ja leivän kanssa. Juoman sai valita: puna- tai valkoviiniä, olutta, vettä.
Jälkiruuaksi saimme saimme suklaakääretorttua: se oli kyllä minulle tuttua, vaikka vieruskaverit selittivät tarkkaan miten sitä tehdään.

Ja sitten täkäläinen tapa: keskustelut jatkuvat pitkään vielä syönnin jälkeen. Minä lähdin ensimmäisenä kotiin sulattelemaan paitsi ruokia, myös lepuuttelemaan korviani.

Sadetta

Tila

mel

Kaksi kuvaa Avenida Melchor Luzilta: toinen meren, toinen vuorten suuntaan. Teide on pilvien peitossa.

Meillä on ollut lämmintä, mutta eilisestä saakka olemme saaneet sadekuuroja. Koko yön satoi, välillä rankasti. Sateiden ennustetaan jatkuvan viikonlopun.

Saimme eilen neljännet koronarokotteet, joita täällä on ryhdytty antamaan yli 60-vuotiaille. Minä kävin Orotavassa La Dehesasin terveysasemalla ja sain Comirnaty-annoksen. Kumppanin ”kirjat” ovat vielä Puertossa, joten hän sai rokotteensa Casco Botanico -terveyskeskuksessa. Joustavasti ja nopeasti toimittiin molemmissa paikoissa. Olemme säästyneet koronalta vielä, toivottavasti jatkossakin. Suomessa infektiot ovat lisääntyneet nyt syksyllä.

Suomi-kerho muuttaa, kuten moni talviasukas tietää, Carretera Botanicolle, josta ovat ostaneet vihdoinkin oman tilan. Vuosikymmeniä asia on ollut kerhon asialistalla.

Suomi-baaritkin ovat jo aloittaneet kauden.

Uutisissa pääosassa ovat tänäänkin energia-asiat ja talouden ongelmat.
– Kaikilla meillä on tietysti huoli maailmantilanteesta.

San Telmo

Tila

tu

Kävimme päiväkävelyllä Puertossa. Talvituristit ovat palaamassa ja osa on jo saapunut. Ihmisiä oli paljon liikkeellä.

Eilen oli Espanjan Fiesta Nacional, kansallispäivä ja osa liikkeistä ja virastot olivat kiinni. Vapaapäivä siis. Guardia Civil näytti tv:n mukaan viettävän päivää marssien ja kukkaseppeleitä muistomerkeille vieden, tämä Santa Cruzissa.

Kanariot eivät tuota valloittajien päivää kuitenkaan kovin innokkaasti juhli, mutta nyt päivää vietettiin kunnianosoituksena La Palman saarelle, jossa on selviydytty tulivuorenpurkauksesta. Vaurioiden korjaus kestää vielä pitkään.

Anillo insularin tunneli El Tanquessa on nyt saatu perforoitua koko matkaltaan auki. Rengastie edistyy.

Kuuta kurkottelemassa

Tila

kuu

Kotona taas ja matkaväsyt pois levättynä. On täydenkuun aika. Siispä kuun kanssa täytyy leikitellä; kumppani melkein toi minulle kuun taivaalta.

Teide oli paikallaan aamuauringon noustessa. Aina se on kuitenkin varalta tarkistettava. Kaikki hyvin täällä omassa pikkumaailmassa siis.

Meille ennustetaan sateita. Aina ennusteet eivät onneksi toteudu. Mantereella on satanut niin runsaasti, että siellä on paikoittain pahoja tulvaongelmia.

La Palmalla maaperästä nousee purkausalueella edelleen kaasuja, lähinnä hiilidioksidia, joillakin paikoin vaarallisen paljon. On asuntoja, joissa ei voi vieläkään asua kaasuongelmien takia. Evakuoituja asuu edelleen hotellimajoituksessa. Hallinto saa kritiikkiä siitä, että luvattujen moduulitalojen valmistuminen ja luovuttaminen kotinsa menettäneille on hidasta. Tulivuorenpurkauksesta on jo vuosi aikaa.

Yksi päivän aiheista Kanarian uutisissa oli se, että koronapandemia rajoituksineen, tulivuorenpurkaus, metsäpalot sekä sota Ukrainassa seurauksineen tekevät mahdolliseksi sen, että seuraava pandemia on mielenterveysongelmien lisääntyminen.