Aihearkisto: Tenerife Espanja

Puertossa

Tila

1

puert

Aamulla satoi. Se oli piristävää, mutta kesti hyvin vähän aikaa. Päivä on ollut pilvinen, mutta silti lämmin, kolmisenkymmentä astetta.
Carretera Botanicolle on saatu valmiiksi jalankulkijoita suojaava kaide, se oli keväällä vasta tekeillä.

Tänä viikonloppuna Puertossa vietetään saksalaistyyppisiä olutjuhlia Plaza de Europalla, mutta niin monena vuotena olen siellä jo käynyt, että nyt on muiden vuoro.

Turisteja on kaupungilla. Espanjalaisten lomakuukausi on alkamassa, lomanviettoon on jo lähdetty. Tungoksia on ollut lentokentillä ja laivoilla, monet saapuvat mantereelta kuumuutta pakoon tänne saarillemme. Hotellivarauksia on paljon, yhtä paljon kuin ennen koronaa. Hyvä niin, turisteja tarvitaan.

Verikokeet

Tila

1

san

Nyt on palattu jo arkipäivään täällä. Kaupunkiasuntoni sijaitsee niin hyvällä paikalla, että kaikki on lähellä. Kävin verikoelähetteen Teneguian Centro Medicosta (vakuutuksella), kokeisiin pääsin lähellä olevaan laboratorioon ja sitten englantilaiselle aamiaiselle tuttuun baariin Mazarocoon. Englantilaiselle siksi, koska ennen kokeita piti paastota. Silloin ei riitä kanarialainen pikkuaamiainen.
Kaikki nämä käymäni paikat ovat muutaman sadan metrin päässä asunnostani – ja monelle Puerton kävijälle hyvin tuttua seutua.

Maastopalot alkavat olla hallinnassa, helikoptereita ei enää lentele. Mantereella palaa vielä huolestuttavasti. Joissakin kaupungeissa siellä on ryhdytty säännöstelemään vettä. Helteet jatkuvat mantereella, meilläkin mittari näyttää lähes +30.

Matkayhteenvetoa

Tila

1

hum

Kävimme Humboldtin näköalapaikalla katsomassa Orotavan laaksoon. Puerton päällä näyttää olevan pilvi, mutta ilmeisesti se ei ole savua. Hyvin heikosti näkyy kuitenkin pari savuvanaa vuoren rinteellä. Metsäpaloja ei ole vielä saatu kokonaan sammutettua. Helikoptereiden ääni kuului Puertossa ja Orotavassa koko eilisen päivän. Aamutelevisiossa näytettiin jyrkkiä rinteitä kiipeäviä palomiehiä, jotka olivat maastossa sammutustehtävissä. Vaikeaa työtä!

Tässä vielä yhteenvetoa paluumatkastamme Suomesta Teneriffalle:
Kuljimme reittiä Kemi – Oulu – Suomussalmi – Savonlinna- Lappeenranta – Porvoo – Vuosaari, josta lautta Travemündeen – Bad Oldesloe (Saksa, hotelliyö) – Reims (Ranska, hotelliyö) – Limoges (Ranska, hotelliyö) – Pamplona, Noaín (Espanja, hotelliyö) – Ciudad Real (Espanja, hotelliyö) – Moguer (Espanja, hostelliyö) – Palos de la Frontera (Espanja, hotelliyö) – Huelva, josta laiva Teneriffalle Lanzaroten ja Gran Canarian kautta.

Kilometrejä kertyi yli 5000 ajaen, laivoilla matkasimme n. 2500 km. Sekä polttoaineen että majoitusten hinnat laskivat etelään päin tultaessa. Päivämatkat autolla olivat 500-800 km. Ranskassa jouduimme poikkeamaan suunnitellulta reitiltä maastopalosavujen takia, muutoin palot vältimme.

Lentämällä olisi päässyt halvemmalla ja nopeammin, mutta tavaroita on helpompi kuljettaa autossa mukana. Matkan kokonaishintaa ei rohkene edes laskea. Yöpymisten hinta vaihteli 55€ – 90€ välillä, valitsimme halvimpia saatavilla olevia. Kallein yksittäinen hinta oli laivalippu Helsingistä Travemündeen, yli 800€, verrattuna lippuun Huelvasta Teneriffalle n. 350€. Kummassakin laivassa meillä oli hytti. Armaksessa ruoka kuului lipun hintaan, Finnlinesin laivassa ei.

Matka meni kaiken kaikkiaan hyvin ja nyt ollaan kotona taas.

Carcoma

Tila

1

carc

Kaupunkiasunnolla tarkastuskierroksella. Voi ei taas! Carcomat ovat syöneet ulko-ovea – sitä melko uutta, joka näiden termiittien tai tupajumien – mitä ne sitten ovatkaan – takia jouduttiin vaihtamaan kolmisen vuotta sitten. Nyt oli ilmestynyt puuhun taas jälkiä ja kynnykselle tyypillistä murua (alakuvat). No, kaikkialla ongelmansa. Nyt silveltiin ovi carcomamyrkyllä, saa nähdä auttaako.

Kävimme lähibaarissa välipalalla. Kuinka leppoisa tunnelma täällä onkaan, muutama puolituttu iloisena tervehti, puheensorinaa ja kohteliasta palvelua.
Eilen kävimme toisessa lähibaarissa syömässä suomalaiseen tapaan: tilasimme, söimme, maksoimme. -Mihin teillä on noin kiire? Miksi noin nopeasti?, kyseli omistaja. Suomalainen tapa, ikävä kyllä. Täällä ei ole koskaan kiire, jos on baareista kysymys. Eikä täällä kukaan ota kahvikuppia mukaan ja kiireisenä hörpi kävellessään. Ei, täällä on aina aikaa istua alas, nauttia hetkestä ja kupillisesta sekä muiden seurasta.

Täällä vaan on leppoisampi tunnelma ja sen aistii. En tiedä miksi. Nyt kun olen levännyt matkaväsymyksen, minulla on taas täällä hyvä olo. Sanoisinpa, että parempi kuin Suomessa.

P.S.1
Kaktukset ovat kiitollisia kasveja. Kaksi kuukautta kastelematta, ovat kasvaneet ja joulukaktus on jopa tehnyt nuppuja.

P.S.2
Metsäpalo on nyt kontrollissa, mutta ei vielä sammutettu. Vaikeakulkuinen maasto vaikeuttaa sammutustöitä.

Tila

Vastaa

casa

Vihdoinkin olemme Orotavan kotona! Laiva oli myöhässä, joten saavuimme Santa Cruzin satamaan vasta tänä aamuna klo 4, vaikka aikataulun mukainen saapuminen olisi ollut klo 1.30.
Onneksi TF-5 oli yöllä rauhallinen, eikä ennakkoon ilmoitettuja yöllisiä tietöitä juuri ollut.
Lämmintä, yöllä n. +25, tänään päivällä +30.
Meiltä näkyy hieman Realejosin metsäpalon savuja (yläkuva). Sammutustöitä jatketaan edelleen.

Minua ilahdutti, että temppelipuu, plumeria, joka keväällä istutettiin, on alkanut kukkia. Appelsiinipuussa on runsaasti hedelmiä kypsymässä, hyvä sekin. Tulossa on myös banaaneja, platanos ja viikunoita, elleivät linnut ehdi ensin. Viinirypäleet, joista olisimme ensimmäistä kertaa saaneet satoa, ovat kuivettuneet, harmi.

Mañana

Tila

Vastaa

aa

Aamukuvat omalta pihalta. Täysikuu vielä näyttäytyy pilvien takaa.
Lomalle lähtö lähestyy, pakkaamista ja valmistelua. Käytän matkoilla vain lentolaukkua ja siihen onkin vaikea saada sopimaan kaikki tarvittava, mutta käytännössä on helppoa kun on vain käsipakaasi. Ei tarvi jonotella ja odotella matkalaukkulinjalla, check in on helpompaa.

Espanja kuuluu niihin muutamiin maihin, joissa julkisissa kulkuvälineissä on käytettävä maskia, siis myös lennolla.

Menen siis kumppanin kyydissä Malagaan saakka, sieltä lennän. Pidän merimatkasta Santa Cruz – Huelva.

Mutta vaarallinen merimatka on niillä pakolaisilla, joita jatkuvasti saapuu Kanariansaarille Afrikasta. Viime vuonna tulijoita oli yhteensä 200 000. Kuinka paljon hukkui matkalla? Lähes joka aamu uutisoidaan yöllä saapuneista, usein kerrotaan myös niistä, jotka eivät selviytyneet.

Espanjan ja Marokon neuvottelujen tuloksena Ceutan ja Melillan rajat on nyt avattu 26:n kuukauden sulun jälkeen. Rajat avautuivat keskiyöllä ja oikeus ylittää raja on EU-kansalaisilla ja niillä, joilla on Schengen-alueelle saapumiseen lupa.

Verano

Tila

3

ver

Kuva muellelta eilen, lämpimänä päivänä: tämä kuva on otettu varmaankin tuhansia kertoja turistikameroilla ja minäkin olen kuvannut sitä usein.
Alakuvat ovat Orotavasta: Ayuntamienton piha-aluee hiekkamaalaus kesän fiestoja varten on jo aloitettu.

Me valmistaudumme lomalle Suomeen. Joka vuosi ajatus kesälomasta Suomessa ahdistaa minua. – Tulisipa jo syksy ja pääsisi Teneriffalle, ajattelen. Suomeen menen omaisteni takia. Heitä kyllä rakastan, mutta Suomi, en kaipaa sinne! Nyt ilmiölle ja tunteilleni on nimi: kyyry. On ilmestynyt kirja ”Kyyry, kirja kotiseutuvieraudesta”.

Kotiseutuvieraus on nuoruudessa alkavaa, mutta pysyväksi jäävää ulkopuolisuuden tunnetta, yksinäisyyttä, vierauden tunnetta suhdessa kotiseutuun, vaikka siellä olisi vuosikymmeniä elämästään viettänyt. Useat kotiseutuvierautta tuntevat muuttavat pois, minäkin. Minulla kun ei ole varsinaista kotipaikkaa, tunnen ulkopuolisuutta ja vierautta, irrallisuutta: ”en kuulu tänne” -tunnetta koko Suomessa.

Mielestäni on hienoa, että ilmiöstä on nyt julkaistu kirja, vertaistukea, enkä ole yksin tunteeni kanssa.

Espanjan uutisissa on pääaiheena tänään Suomen ja Ruotsin pyrkimykset Natoon.

Lavaderos

Tila

Vastaa

lava

Tänään kävimme seuraamassa teatterisoitua pyykinpesuesitystä Orotavan vanhassa kaupungissa Los Lavaderos -pesupaikalla, joka on kunnostettu historiallisen mallin mukaan. Samalla kadulla ja ihan lähellä sijaitsee myös yksi kaupungin toimivista Gofio-myllyistä. Paikka on San Franciscon puiston yläpuolella lähellä monen turistin tuntemaa Casa de los Balconesia.

Aikoinaan kylän rouvat ovat kokoontuneet pesupaikalle pyykille ja sen ajan ”sosiaalinen media” toimi. Naiset lauloivat, rupattelivat, juorusivat ja kinastelivatkin, etenkin miehistä. Pyykit pestiin saippualla ja maissintähkän sisäosalla, sitä käytettiin pesusienen tavoin. Vesi, vuorilta tuleva, haettiin kadulla olevasta hanasta sinkkiämpäreillä.
Eväitäkin heillä oli ja palanpainikkeeksi pullo alkoholijuomaa, jota he piristeeksi hieman ottivat.

Tärkeä rooli esityksessä oli pikkupojalla, joka paitsi leikki perinnelelulla, myös auttoi rouvia vedenkannossa.

Viihdyttävä historiaesitys! Tapahtuman järjestäjä oli Taller de teatro del Collectivo Cultural la Escalera.

Nublado

Tila

1

nub

Meillä on ollut pilvet alhaalla (nubes bajos) pari päivää. Molemmissa kuvissa on Teide, toisessa kokonaan pilvien takana, toisessa hieman näkyvissä.

Yksi Kanarian aamutelevision pääuutisista, lehtiotsikkokatsauksessa, oli se, että Venäjä uhkailee Suomea, joka on liittymässä Natoon. Kolmessa lehdessä tämä oli etusivun uutinen. Eipä ole mieltäylentävää, että Suomi saa näkyvyyttä tämmöisellä asialla. Olen puolueettomuuden ja liittoutumattomuuden kannattaja tässä asiassa.

Toinen, suurempi uutinen oli massiivisen mustan aukon löytyminen linnunradalta. Aukosta näytettiin hienoja avaruuskuvia. Se hieman lohduttaa: me ihmiset olemme pieniä ja tyhmiä ”muurahaisia” sotinemme tällä planeetalla.

Korona onneksi helpottaa. Ainoastaan Gran Canaria on nyt levelillä 2, muut saaret jo ykkösellä. Hoitajille pandemia-aika on ollut rankkaa. 8/10 hoitajasta oireilee post-Covid-syndroomaa, uupumusta ja traumaperäisiä oireita.

Permiso de circulación

Tila

Vastaa

kr

Kuvat: krassit kasvavat meillä näin keväällä luonnossa rikkaruohoina, kadunvarret keltaisena ja oranssina. Toinen kuva on Cafeteria Iriksen terassilta ja liittyy oheiseen autotarinaan.

Kävimme marraskuussa Sevillassa ostamassa auton. Saimme kolmen kuukauden tilapäisen rekisteriotteen, jolla matkustus on sallittua ’en territorio nacional’ eli Espanjan alueella. Varsinainen rekisteriote luvattiin lähettää meille Teneriffalle. Kolme kuukautta kului, paperia ei kuulunut. Soittelin Sevillan autoliikkeeseen useita puheluita kysellen dokumenttia. – Ensi viikolla se tulee ja ennen sitä minulle soitetaan, luvattiin. Jotakin ongelmia paperin kanssa oli. Saimme toisen väliaikaisen dokumentin.

Sitten alkoi stressi vaivata. Loma Suomeen lähestyy ja autolla ei ole paperit kunnossa. Kumppani aikoo ajaa Suomeen, minä olen kyydissä osan matkasta.

Kyselimme jo gestoriasta, jossa olemme hoitaneet muita asioita, saavatko selville, mikä on auton tilanne. Löysivät Traficon sivuilta tiedon, että auto on jo – vihdoin – kumppanin nimissä. Mutta osoite oli täysin väärin! Epätoivo: emme ehdi saada rekisteriotetta ennen matkaa.

Kunnes eilen, kun istuimme lähes toivottomina Iriksen terassilla puhelimeni soi: mopolähetti saapui kirjelähetyksen kanssa. Ihme ja kumma, oikea rekisteriote saapui!

Sanotaan, että byrokratia on mutkikasta Espanjassa. Tämä oli meille ensimmäisiä näyttöjä siitä, mutta asiat näköjään järjestyvät, kuitenkin.