Kuvat ovat La Orotavan perinteisestä suuresta jouluseimestä, joka nyt on poikkeuksellisesti sijoitettu Plaza de la Constituciónille.
Eilen meillä oli vierailija espanjan kurssilla, Don Ramón, joka on ennen kymmenisen vuotta sitten tapahtunutta eläkötymistään toiminut hotellinjohtajana useissa paikoissa saarella. Esimerkiksi Puerto de la Cruzissa hän on työskennellyt neljän hotellin johdossa. Hän on kirjoittanut kirjan turismista saarella; tuosta kirjastaan hän oli kertomassa.
Valitettavasti hänen sukunimensä ei tullut esille, täällä kun sukunimiä harvemmin käytetään.
Tässä muutamia asioita Don Ramónin esityksestä:
Alkujaan Puerto de la Cruz oli vain pieni kalastajakylä, joka kuului Orotavaan. Viljelysmailla kasvoi ensin sokeriruoko, mutta sen maailmanhintojen laskettua alettiin kasvattaa Opuntia-kaktuksessa cochinilla-kirvaa, josta saatiin arvokasta punaista väriainetta. Se antoi elantoa viljelijöille siihen saakka, kunnes punaista väriä alettiin valmistaa teollisesti. Taas viljelijät joutuivat ahtaalle, mutta ratkaisuksi keksittiin viininviljely ja banaanit.
Turismi saarelle alkoi jo 1800-luvun lopulla, jolloin Puertoon rakennettiin Hotel Taoro, neljän tähden luksushotelli, ylös mäelle. Tuolloin tähän hotelliin sisältyi myös sanatorio, parantola tuberkuloosipotilaille. Sanatoriossa työskenteli mm. kolme lääkäriä. Hyvä ilmasto oli yksi hoitava elementti potilaille – antibiootteja ei vielä oltu keksitty.
Turismin myötä Espanja ja Kanariansaaret alkoivat avautua, vaikka vielä elettiin diktatuuriin aikoja. Esimerkiksi se, että naiset pukeutuivat uimapukuihin rannoilla oli uutta. Aiemmin naiset, uskonnon ja diktatuuriin vaikutuksesta, olivat joutuneet pukeutumaan pitkiin peittäviin mustiin vaatteisiin.
Tursimin kasvu aiheutti sen, että hotelleja rakennettiin lisää; myös suomalaisten suosima Belair oli alkujaan hieno hotelli.
Don Ramón kertoi, että hotelleissa vielä 1970-luvulla oli pukeutumiskoodi: ravintolaillalliselle miehet pukeutuivat paitaan, solmioon ja pikkutakkiin, naiset iltapukuihin.
Puerto de la Cruzista siis alkoi turismi saarella. Saaren eteläosa oli ”desierto para lagartos”, liskojen autiomaa, asumaton ja karu.
Sitten jotkut raharikkaat keksivät houkutella turisteja myös etelään: alkoi hotellien ja turistikeskittymien rakentaminen.
