Kävin Helsingissä, taas, paikallisjunalla. Kuinka helppoa onkaan mennä pääkaupunkiseudulle näin lähietäisyydeltä! Ei tuntien matkustamista ja reissuun voi lähteä intuitiivisesti, ilman pidempää suunnittelua ja aikataulujen tutkimista. Nyt olen huomannut, kuinka kaukana Oulu ja muu Pohjois-Suomi onkaan! Ihan mielikseni istuskelin tunnin junassa (joka ei ollut edes kovin täysi), kävin hoitamassa asioita ja palasin takaisin.
Eurovaalijulistetelineet ovat paikoillaan. Minun äänestykseni jää ikävä kyllä ilmeisesti toteutumatta, vaikka jo huhtikuun lopulla kävin Espanjan konsulaatissa tilaamassa ennakkoäänestysmateriaalit. Lähetin jo kyselyn asiasta Santa Cruzin Censo Electoraliin, jossa äänestysasioita käsitellään ja josta dokumentit olisi pitänyt lähettää tänne Suomen tilapäiseen osoitteeseeni. Santa Cruzista vastattiin byrokraattisella kielellä, että valitusmenettelyjen takia äänestysmateriaalien painoprosessi ja lähettäminen on viivästynyt. Olen siis jo menettänyt toivoni siitä, että paperit minulle ehtivät ajoissa, harmi. Äänestämättä en koskaan haluaisi jättää.
Ensin on tietysti täytynyt rakentaa uuni. Aikaa on mennyt sekä uunin rakentamiseen että pizzan valmistuksen saloihin perehtymisessä, kertoo ystävä. Uuni on rakennettava kupolin muotoon, jotta lämpö leviää tasaisesti ja savu kulkee piippuun, joka sijaitsee uunin etuosassa.
Eilen oli hyvä päivä pizzauunin käyttöön. Aamupäivällä satoi, mutta iltapäivällä oli aurinkoisen lämmintä. Uunia lämmitettiin noin puolitoista tuntia, mieluummin ainakin lopuksi lehtipuilla, ettei pihka kipinöi ja pauku. Sillä aikaa ehtii tehdä taikinan ja valmistella täytteet ottaen huomioon syömään tulijoiden mieltymykset.
Uuni lämpenee yli 400 ˚C, mutta mittarin skaala loppui 375 ˚C:een. Hehkuva hiillos siirrettiin sitten uunin toiseen laitaan. Pizzakivet kuumuivat uunissa sillä aikaa kun pizzoja täytettiin.
Paistoaikaa on lyhyt, vain pari minuuttia. Ja tarkkana saa olla, etteivät reunat pala. Pizzaa on myös käännettävä paistamisen puolessa välissä, koska hiillos kuumentaa enemmän uunin toista puolta.
Koko prosessi oli mielenkiintoista seurattavaa ja pizzoista tuli maukkaita!
Mänty voi elää 200-300 vuotta. Lapissa on 800-vuotiaita mäntyjä, kelo voi olla yli 1000 vuotta vanha. Kiivain kasvuaika männyllä Suomessa on 20-40 vuoden iässä. Yleensä, Suomessa, männyt kaadetaan 60-80 vuoden iässä. Puiden on todettu kommunikoivan keskenään mm tuoksujen avulla. – Tänään metsurit kaatoivat läheiseltä pihalta kaksi komeaa mäntyä. Miksi?
Onko Suomessa liikaa puita ja metsät koetaan vain talousmetsiksi, joista ihminen saa hyödyn?
Myös täällä kaupungilla näyttää siltä, että paljon puita on merkitty kaadettavaksi, nauhotettu, merkattu tai kaadettu jo. Parkkipaikkojen – siis autojen – tieltäkö? Surullisena tuota tuhoa katsoo: vuosikymmeniä tai satoja vuosia vanhoja puita kaadetaan.
Metsät ovat luonnonvara, tärkeitä luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä, ne tuottavat happea, sitovat hiilidioksidia. Metsissä kuljeskelusta on terveyshyötyjä, se vähentää tunnetusti esimerkiksi stressiä.
Teneriffalla puut, etenkin kanarianmännyt, ovat tärkeitä saaren vesitalouden kannalta, sillä ne kuljettavat pilvistä ja ilmasta laskeutuvaa kosteutta maaperään, josta se sitten virtaa vetenä vuorilta alas hyötykäyttöön. Lisäksi puut suojaavat saaria eroosiolta,
Kanariantaateli, Phoenix Canariensis, endeeminen puu saarilla, on suojeltu.
********************
Hyvä uutinen RTVC.es -kanavalta: Espanja, Norja ja Irlanti tunnustavat Palestiinan valtion. Hyvä! Koskahan Suomi ymmärtäisi tehdä saman?
Ruokapäivitys pitkästä aikaa. Yläkuvassa helsinkiläinen kiinalaisen buffetin annos (sushia ja kiinalaista) ja alakuvassa kotitekoista kiinalaistyyppistä ruokaa. Muutama päivä sitten kävimme syömässä Hyvinkäällä aasialaisen kaupan lounasravintolassa. Maukkaita ruokia olivat nämä kaikki. Eikä lounasaikaan edes kovin kallitakaan, vaikka Suomessa ollaan.
Kovasti on ruokakulttuuri muuttunut ikäisteni ihmisten lapsuuden ajoista. Meillä ei tunnettu moniakaan mausteita, ei valkosipulia, puhumattakaan kiinalaisesta ruuasta. Mitä syötiin? Perunoita ja lihaa eri muodoissaan, juureksia ja vihanneksia, joitakin, mutta esimerkiksi paprika oli pitkään tuntematon. Metsän antimia, marjoja, sieniä, kalaa ja metsän riistaa, niitä kyllä syötiin. Omatekoista viiliä syötiin ennen kuin jugurtti tuli kauppoihin. Maitoa juotiin ruokajuomana, mikä nykyään tuntuu jo oudolta. Ruisleipä ja ohrarieska olivat ”jokapäiväistä” leipää. Minun ruokamuistoni ovat Pohjois-Suomesta, ehkä asuinpaikkakunta vaikuttaa.
En muista milloin pizza saapui pohjoiseen, mutta Oulussa olen sitä syönyt ensimmäisen kerran vuonna 1981.
Etelä-Suomen kevättä: vaalean punaista ja keväisen vihreää. Lämpötilakin on kesälukemissa, yli +20.
Kanarian uutisissa yhtenä aiheena olivat kalliit asumiskustannukset, etenkin vuokrat. Nykyisillä hinnoilla jopa 50% kanarioiden palkasta menee vuokran maksuun. Espanjalaiset nuoret ovat tutkimuksen mukaan 25% köyhempiä kuin vuonna 2020.
Paikallishallinto, Cabildo de Tenerife, suunnitelee turistilakia. Turistiveron lisäksi käsiteltävänä on mm. loma-asuntovuokrauksen, viviendas vacacionales, rajoittamisasia.
Suomi on pitkä maa, se on taas todettava. Etelässä ovat kukkineet jo kevään kukat, siellä on puissa kevään vihreitä lehden alkuja, täällä vasta viimeiset lumet ovat sulamassa.
Viikko on mennyt nopeasti lapsenlapsen kanssa. Tänään juna vie etelään.
Kuva on nyt oikeastaan vain testiksi: ongelma ratkesi. Viestitin domainin ylläpitäjälle ja Dropboxin espanjankielisen tuen kanssa chattasin. En päässyt oikein mihinkään ratkaisuun, mutta sitten yhtäkkiä kuvat ilmestyivät takaisin. Ihmeellistä on tämä virtuaalimaailma!
Niin monesti olen ajatellut sitä, että meistä eikä varsinkaan seuraavasta sukupolvesta ei jää jäljelle yhtään mitään kuvia kun kaikki ovat sähköisenä katoavaisia.
Taas voin jatkaa blogia niin kauan kuin nämä virtuaali-ilmiöt sallivat. Hyvä niin.
Kiljavan sairaala sijaitsee Nurmijärven kunnassa Sääksjärven rannalla komean mäntymetsän ympäröimänä.
Sairaala oli alunperin tuberkuloosiparantola. Se selittää sijainnin mäntymetsäalueella: aikoinaan ajateltiin, että raikas ilma mäntyjen kupeesssa auttaa parantamaan tuberkuloosia sairastavia. Monet muutkin tuberkuloosiparantolat rakennettiin samanlaisille paikoille, pohjoisessa esim. Päivärinteen parantola Oulun lähellä tai Muurolan sairaala Rovaniemen eteläpuolella.
Kiljavan tuberkuloosiparantola rakennettiin 1936-1938, ensimmäiset potilaat sairaalaan otettiin 1938. Sotien aikana rakennus toimi sotilassairaalana ja sen jälkeen taas tuberkuloosiparantolana, kunnes 1970-luvulla toiminta muuttui yleissairaalaksi ja nykyään se toimii kuntoutusyksikkönä, jonka alueeseen kuuluvat Keusoten kunnat Hyvinkää, Mäntsälä, Järvenpää, Nurmijärvi, Tuusula, jotka kaikki kuuluvat HUS-alueeseen.
Kiljavan opisto on aloittanut SAK:n ammattiyhdistysopistona, jossa on järjestetty leirikursseja jo 1946 lähtien. Siellä koulutettiin perusjärjestöjen toimihenkilöitä ja luottamusmiehiä. Myöhemmin opistossa järjestettiin kansanopisto- ja kansankorkeakoulukursseja sekä ammattiliittojen omia kursseja.
2000-luvulla opiston toiminta laajeni: tarjontaan tuli avoimen yliopiston kursseja, ammattitutkintoon johtavia kursseja ja ammattikorkeakoulun opetusta.
Rajamäelle perustettiin Hyvinge Fabriks Aktiebolag 1888, (perustajana Wilhelm Juslin ja kumppanit). Siellä alettiin valmistaa painohiivaa, väkiviinaa, etikkaa ja eetteriä. Tehtaan ympärille kasvoi Rajamäen kylä, jonka asukkaista suuri osa työskenteli tehtaalla. Suomen valtion omistukseen tehdas siirtyi kieltolain aikana 1920.
Nykyään tehtaalla toimii museo sekä alkoholituotteita jalostava ja markkinoiva Anora Oy, jolla on toimipisteitä myös muualla Suomessa ja Pohjoismaissa. Vanhoissa tehdasrakennuksissa toimii myös useita eri alojen pienyrityksiä.
*********************
Tänään Radiotelevision Canarias (RTVC.es) täyttää 25 vuotta. Merkkipäivä on myös Santa Cruzin Palmetum-puostolla, joka täyttää tänään 10 vuotta.
Turistiveroa ollaan suunnittelemassa Kanariansaarille. Yöpyjät maksanevat tulevaisuudessa veroa 0,5€ – 2,5€/yö. Myös arvokkaisiin turistikohteisiin kuten Teide, Anaga ja Masca suunnitellaan pääsymaksua.
Monessa Euroopan maassa turistivero on jo käytössä ja Espanjassakin sitä peritään mm. Kataloniassa ja Baleaareilla.
Enpä tiennyt, että Kytäjä on paikkakunta, jossa muuttolinnut lepäävät ja etsivät ruokaa matkallaan kauemmas pohjoiseen. Tämä seutu lienee yhtä kuulu lintujen tarkkailualue kuin minulle tutumpi Liminganlahti Oulun lähellä. Linnut viipyvät Kytäjällä vain lyhyen aikaa ja siksi juuri nyt on oikea aika käydä siellä linturetkellä. Tänään näimme joutsenia, hanhia, sorsia, töyhtöhyypän, naakkoja, kurjen ja aiemmalla retkellä myös suokukkoja. Ei, en ole lintujen tuntija, mutta onneksi minulla oli seuranani lintuharrastaja.
Kytäjällä on nähty tänä keväänä myös valkoisia kauriita tavallisimpien ruskeiden lisäksi. (Kauriit ovat niitä eläimiä, joita aiemmin peuroiksi nimitettiin.)
Minulle myös sini- ja valkovuokot ovat uudehko tuttavuus, sillä pohjoiseen Suomeen ne eivät ole levinneet.
Kytäjä sijaitsee noin 15 km Hyvinkäältä lounaaseen ja se on maaseutupaikkakunta viljelysmaineen. Näin lumien sulettua alaville pelloille kerääntyy tulvavettä ja se houkuttelee lintuja etsimään ruokaa, jotta ne jaksavat jatkaa muuttomatkaansa.
